Ensi
Ensi oli Suomen ensimmäinen tietokone, joskin käyttöönotossa laitetta kutsuttiin vielä ”elektroniteknilliseksi tietojenkäsittelykoneeksi”[1]. Ensi otettiin käyttöön Postisäästöpankissa 17. lokakuuta 1958[1]. Tietokoneen malli oli IBM 650[1]. IBM:n mukaan vuonna 2008 Suomen tehokkaimmat tietokoneet olivat noin 50 miljoonaa kertaa tehokkaampia kuin Ensi[1]. Konetta käytettiin kirjanpidon hallintaan.[2]
Hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietojenkäsittely oli Postisäästöpankissa aiemmin hoidettu reikäkorttikoneilla. Vanhan elektromekaanisen reikäkorttikoneiston laskentakapasiteetin rajat olivat kuitenkin tulleet pahasti vastaan, ja Postisäästöpankilla alkoi olla vaikeuksia 1,5 miljoonan tilin hallitsemisessa.lähde?
Postisäästöpankki järjesti tarjouskilpailun, jossa olivat vastakkain Ericssonin, PCC:n ja IBM:n koneet. IBM 650 voitti, koska muissa koneissa ei joko ollut tarpeeksi laskentatehoa, tai niistä puuttuivat pankin vaatimat monipuoliset syöttö- ja tulostusmahdollisuudet.lähde?
IBM 650 oli tuon ajan yleisin tietokone. Se oli UNIVAC I:n, ensimmäisen varsinaisen hallinnollis-taloudellisen tietokoneen, kaupallistetumpi seuraaja ja ensimmäinen massatuotettu tietokone. Koneita oli käytössä ympäri maailmaa jo yli 600 kappaletta, ja se oli tunnettu luotettavuudestaan ja käyttövarmuudestaan. Vastaavanlaisen koneen käyttöönotosta oli hyviä kokemuksia Ruotsissa vakuutusyhtiö Folksamissa, missä konetta käytiin katsomassa.lähde?
Tuohon aikaan oli käytäntönä, että valmistajat eivät myyneet laitteita yrityksille vaan suostuivat ainoastaan vuokraamaan ne. Sama toimintatapa oli käytössä myös monella muulla monopoliasemassa toimivalla yrityksellä, mm. Xeroxilla. Aluksi Ensin kuukausivuokra oli hieman yli 3 miljoonaa markkaa tuon ajan rahassa, ennen vuoden 1963 rahanuudistusta. Lisälasku vanhaan laitteistoon verrattuna oli n. puoli miljoonaa markkaa.lähde?
Koneen käynnisti juhlallisessa tilaisuudessa 17. lokakuuta 1958 valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki. Paikalla oli niin paljon kutsuvieraita kuin pieneen tietokonesaliin mahtui. Julkista sanaa edustivat lehdistön lisäksi radio- ja uutisfilmejä tuottava kuvausryhmä. Konetta esiteltiin ohjelmalla, joka suoritti yleisön antamia laskutehtäviä ja piirsi valittujen Euroopan maiden karttoja.lähde?
Varsinaiseen työhönsä, säästötilien kirjaukseen, kone pääsi tammikuussa 1959. Tietokoneen ansiosta Postisäästöpankki pystyi laskemaan tilien kirjaustiedot ajan tasalle viikon välein entisen kuukauden sijasta. Myöhemmin koneelle alettiin keksiä uusiakin sovelluksia, kuten palkkojen laskenta ja maksatus suoraan tilille, työttömyyskorvausten ja lomarahojen maksatus, sekä erilaisten rekisterien ylläpito. Varsinkin palkkojen maksatus suoraan tileille antoi Postisäästöpankille kilpailuetua, joka pakotti muutkin pankit lopulta hankkimaan tietokoneet vuosina 1961–1962.lähde?
Ensi oli käytössä ainoastaan kaksi vuotta. Se korvattiin uudenmallisella transistorikoneella IBM 1401:llä vuonna 1961. Samalla luovuttiin reikäkorteista ja tiedot alettiin tallentaa magneettinauhoille.lähde?
Nykyään koneesta on jäljellä vain rumpumuisti, joka on tallessa Tekniikan museossa[2]. Muu osa koneesta todennäköisesti romutettiin tai uudelleenkäytettiin jossain toisessa maassa.lähde?
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samoin kuin ESKO, myös Ensi oli vielä ensimmäisen sukupolven elektroniputkiteknologiaa.lähde? IBM 650 -koneeseen kuului kaksi yksikköä, kumpikin kooltaan 1,8 m × 1,5 m × 0,9 m ja painoltaan noin tonnin[2]. Lisäksi koneeseen hankittiin erilliset syöttö- ja tulostusyksiköt.lähde? Tietojen sisäänlukunopeus oli peräti 500 reikäkorttia eli 40 000 numeroa minuutissa.lähde? Tulostusnopeus oli 155 korttia lävistettynä ja 150 riviä kirjoitettuna minuutissa yhtä aikaa.lähde?
Kone pystyi suorittamaan 78 000 yhteen- tai vähennyslaskua, 5 000 kertolaskua tai 3 700 jakolaskua minuutissa[2]. IBM 650 oli ensimmäinen kone, jossa käytettiin magneettista rumpumuistia.lähde? Rumpumuisti oli 4 tuuman läpimittainen metallilieriö, johon voitiin tallettaa 2 000 aakkosnumeerista sanaa (10 merkkiä). Rumpu pyöri 12 500 kierrosta minuutissa.lähde?
Koneen ohjelmointikielenä oli SOAP (Symbolic Optimal Assembly Program).lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Lukkari, Jukka: Tietokone täytti 50 vuotta Suomessa. Tekniikka&Talous, 2008, nro 35, s. 12. Talentum. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.10.2008.
- ↑ a b c d Siljamäki, Heikki: Suomen ensimmäinen tietokone täyttää tänään 50 vuotta 17.10.2008. Tivi. Viitattu 15.10.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahti, Jarmo: Suomen ensimmäinen tietokone täyttää 50 vuotta Digitoday. 13.10.2008. Viitattu 15.10.2018.
- Lindfors, Jukka: Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa Yle Elävä arkisto. 28.09.2016. Viitattu 15.10.2018.
- Arno Soisalo ja ENSI Tietokonemuseo. Viitattu 15.10.2018.
- Suomen ensimmäiset tietokoneet VC Zone. 17.1.2018. Arkistoitu 15.10.2018. Viitattu 15.10.2018.
- Suomen ensimmäinen kaupallinen tietokone viettää merkkipäivää Yle Uutiset. 11.11.2008. Viitattu 15.10.2018.