UNIVAC I

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
UNIVAC I
Operaattori, Presper Eckert ja Walter Cronkite vaali-iltana 1952[1]
Operaattori, Presper Eckert ja Walter Cronkite vaali-iltana 1952[1]
Valmistaja Eckert–Mauchly Computer Corporation
Kehittäjä John Mauchly ja Presper Eckert
Julkaistu 1951
Valmistus lopetettu 1958
Mitat 7,62 × 15,24 m
Virta 120 KW
Massamuisti Magneettinauha
Keskusmuisti 1 000 sanaa
Edeltäjä Seuraaja
←  UNIVAC II →

UNIVAC I (UNIVersal Automatic Computer I) oli ensimmäinen yhdysvaltalainen kaupallisesti valmistettu tietokone. Ensimmäinen UNIVAC toimitettiin Yhdysvaltain väestönlaskentavirastolle 31. maaliskuuta vuonna 1951.[2] Ensimmäinen kaupallinen tietokone Ferranti Mark 1 oli toimitettu vain hieman aiemmin.[3] UNIVACin suunnittelivat John Mauchly ja Presper Eckert, jotka olivat aiemmin suunnitelleet ENIAC-tietokoneen. Konetta valmistettiin kaikkiaan 46 kappaletta, ja sen seuraajia olivat muun muassa UNIVAC II ja UNIVAC III.[4][5]

UNIVAC I sai mainetta Yhdysvaltain vuoden 1952 presidentinvaalien aikaan, kun CBS-televisioyhtiön tietokoneajo ennusti odotusten vastaisesti, mutta oikein, että republikaanien Dwight D. Eisenhower tulisi voittamaan vaalit.[4] Tietokoneen ohjelmoinnin ja tietojen syötön oli tehnyt Grace Murray Hopper ryhmänsä kanssa.[1]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNIVAC I perustui 5 200 elektroniputkeen, painoi 13 tonnia ja kulutti 120 kilowattia sähköenergiaa. Koko tietokonejärjestelmä vei lattiapinta-alaa noin 116 neliömetriä ja oli 2,6 metriä korkea. Järjestelmään kuului keskusyksikkö, operaattorin ohjauskonsoli, joukko nauha-asemia, muutama kirjoitin sekä ylläpidossa tarpeellinen oskilloskooppi.

Monien muiden varhaisten tietokoneiden tapaan myös UNIVAC käytti binäärijärjestelmän sijasta kymmenjärjestelmää, joskin kymmenjärjestelmän numerot ilmaistiin excess-3-koodattuina osana 7-bittistä (pariteettibitti + 6 databittiä) merkistöä, johon kuului myös kirjaimisto ja joukko välimerkkejä. Järjestelmässä käytettiin ryhmittelyä, joten yhden merkin sisältö oli siis

  • pariteettibitti
  • 2 bittiä kertomaan ryhmän (esimerkiksi numerot) ja
  • 4 bittiä kertomaan merkin arvo.

Esimerkiksi luku nolla kuvattiin (kuten vastaava merkkikin) binäärisenä 100 0011.[6] Sananleveys oli 12 merkkiä, ja keskusmuistia oli 1 000 sanaa.[6] Muisti oli toteutettu elohopeatankeilla, joihin yksittäiset bitit tallennettiin jatkuvasti vahvistettuina kaikujen sarjoina. UNIVAC suoritti noin 1 905 laskuoperaatiota sekunnissa.

Tietokoneeseen oli saatavilla yksi ensimmäisistä nauha-asemista UNISERVO.[7]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Matthew Lasar: UNIVAC: the troubled life of America’s first computer arstechnica.com. 19.9.2011. Viitattu 19.1.2020.
  2. Mary Bellis: The History of the UNIVAC Computer thoughtco.com. 5.3.2019. Viitattu 25.7.2020. (englanniksi)
  3. Ferranti Mark 1 ferut.ca. Viitattu 25.8.2017. (englanniksi) 
  4. a b UNIVAC UNIVersal Automatic Computer thocp.net. Viitattu 27.9.2013. (englanniksi)
  5. UNIVAC II IT History Society. Viitattu 1.9.2017.
  6. a b Geroge Michael: The Univac I Computer computer-history.info. Viitattu 5.10.2013. (englanniksi)
  7. The Uniservo - Tape Reader and Recorder (PDF) computer.org. Viitattu 11.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UNIVAC.