Enneagrammi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee symbolia. Persoonallisuustyyppien luokittelusta, katso persoonallisuusenneagrammi.
Enneagrammi-symboli

Enneagrammi (kreik. ennea 'yhdeksän' + gramma 'piirto') on esoteerinen symboli, jonka tarkka määritelmä kuuluu:

»Ympyrä on jaettu yhdeksään yhtä suureen osaan. Kuusi pistettä liittyy kuvioon, joka on symmetrinen suhteessa halkaisijaan, joka jakaa ympyrän kehän lohkojen ylimmästä pisteestä. Lohkojen ylin piste on tasasivuisen kolmion kärki. Tasasivuinen kolmio yhdistää keskenään jakopisteet, jotka eivät sisälly alkuperäiseen, monimutkaiseen kuvioon."»
(G. I. Gurdjieff[1])

Enneagrammi on siis yhdeksänkulmainen geometrinen symbolikuvio, joskaan se ei ole geometrian kannalta monikulmio, koska se ei ole itseään leikkaamaton.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enneagrammi on mahdollisesti ollut käytössä varhaisessa islamin mystiikkaa korostavassa sufilaisessa yhteisössä. Yhtään historiallista viitettä ei kuitenkaan ole löytynyt nykyisen muotoiseen enneagrammiin.

Enneagrammin matka länsimaiseen tietoisuuteen alkoi 1900-luvun alkupuolella, kun kreikkalais-armenialainen mystikko G. I. Gurdjieff opetti sen perusteita Moskovassa ja Pietarissa pitämillään luennoilla vuosina 1915–1917. Venäjän vallankumouksen jälkeen opetus siirtyi Venäjältä muualle Eurooppaan, viimeksi Pariisiin. Gurdjieffin oppilas, venäläinen matemaatikko, sanomalehtimies ja kirjailija P. D. Ouspensky esitteli enneagrammin ensimmäistä kertaa julkisuudessa Gurdjieffin elämästä ja opetuksesta kertovassa kirjassa Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta (In Search of the Miraculous: Fragments of an Unknown Teaching), jossa hän kertoo enneagrammin olleen osa Gurdjieffin opetusta.

Ouspenskyn mukaan Gurdjieff opetti enneagrammin olevan muinainen salaisuus ja kaiken elollisen symbolikuvio. Gurdjieff käytti opetuksessaan erityisesti pyhiä tansseja ja rytmisiä liikesarjoja niin, että oppilaat kokisivat enneagrammin dynaamisuuden. Gurdjieff opetti, että symboli yhdistää kolmea universaalia lakia, joiden avulla mitä tahansa itsenäistä kokonaisuutta tai prosessia voidaan ymmärtää täydellisesti.

Suomessa on enneagram-symbolia tutkittu Gurdjieffin oppien mukaan ainakin 1970-luvulta lähtien. Ensimmäinen suomenkielinen kirja aiheesta on turkulaisen Karatas-seuran julkaisu nimeltään Enneagramma - Kosminen symboli, vuodelta 1984.

Amerikkaan enneagrammi rantautui laajemmin 1960-luvulla nykyaikaista psykologiaa soveltavan persoonallisuustyyppiluokituksen muodossa niin kutsuttuna persoonallisuusenneagrammina. Sovellus ei kuitenkaan sisälly kirjallisesti julkaistuun tietoon Gurdjieffin opetuksesta eikä hänen selitykseensä enneagrammista. Gurdjieff -perinteen vakamieliselle opiskelijalle ennegrammi säilyykin Kōan'ina, aina haastavana ja ei-koskaan-lopullisesti-selitettynä.

Enneagrammi on opetuksen ensisijainen symboli. ja sitä ei voida ymmärtää tai asiaankuuluvasti käyttää irrallaan opetuksesta tai sen ulkopuolella.

– G. I. Gurdjiefflähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. P. D. Ouspensky: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta, s. 345 (1949, suom. 2003).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bennett, J. G.: The Enneagram. ISBN 0900306173 1974
  • Bennett, J. G.: Enneagram studies. ISBN 9780877285441 ©1984
  • Bennett, J. G.: Kosminen Symboli. ISBN 9519951245 ©1984
  • Givot, Irv: Seven Aspects of Self-Observation. ISBN 0897560213 ©1998
  • Nicoll, Maurice: Psychological Commentaries on the Teaching of G. I. Gurdjieff and P. D. Ouspensky. Vol 2. ©1952
  • Ouspensky, P. D.: In Search of the Miraculous: Fragments of an Unknown Teaching; ISBN 9781425349424 ©1949
  • Popoff, Irmis : The Enneagram of the Man of Unity

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]