Persoonallisuusenneagrammi

Persoonallisuusenneagrammi (usein vain enneagrammi) on yhdeksänkohtainen persoonallisuustyyppien luokittelu, jonka pohjana käytetään G. I. Gurdjieffin opetuksessaan esiintuomaa enneagrammisymbolia. Teoria on luotu tukemaan itsetutkistelua, helpottamaan yksilöiden välistä ymmärrystä sekä kommunikaatiota ja ennen kaikkea lisäämään suvaitsevaisuutta.

Suomessa on toiminut vuodesta 1995 yksi maailman suurimmista enneagrammiyhdistyksistä, joka on IEA:n (International Enneagram Association) sisaryhdistys.

Enneagrammia on toistaiseksi tutkittu tieteellisesti vähän. Enneagrammi ei kuitenkaan ole tiedepiireille täysin vieras. Siitä kirjoittaa mm. neuropsykiatri Daniel J. Siegel kirjassaan The Mindful Therapist.

Päätyyppi

Persoonallisuusenneagrammi: Suomen Enneagrammiyhdistyksen käyttämä kaavio kuvaa tyylien välisiä suhteita.

Persoonallisuusenneagrammi jakaa ihmiset yhdeksään päätyyliin käyttäytymisen perusteella. Persoonallisuusenneagrammiteorian mukaan jokainen on oppinut jo lapsuudessaan selviytymisstrategian, jonka avulla on saanut turvallisuutta ja onnistumisen kokemuksia. Tätä lapsuudessa omaksuttua selviytymisstrategiaa ihmiset soveltavat myöhemmin elämässä eri tilanteissa. Nämä strategiat voidaan jakaa yhdeksään persoonallisuusenneagrammin mukaisesti. Jokaiseen strategiaan liittyy myös heikkouksia ja strategioiden alaryhmiä, jotka syventävät tietoa eri tyyleistä. Oman tyyppinsä voi selvittää internetissä lukuisien testien avulla tai aiheeseen perehtymällä. Ihmisen on usein melko helppo valita tyylinsä myös intuitiivisesti.

Päätyypit ovat yksinään raakileita, karkeita malleja, jotka antavat pohjan tulkinnalle. Tyyli on selvitettävä, jotta analyysia voidaan mielekkäästi jatkaa. Päätyyli ei siis anna vielä täysvaltaista kuvaa koko persoonasta, mutta luo tulkinnalle toimivan pohjan. Päätyypin rinnalla henkilön käytökseen vaikuttavat myös siivet eli rinnakkaistyypit sekä kasvusuunnat, jotka määräytyvät päätyypin mukaan.

Kyseinen persoonallisuusteoria ei ota kantaa siihen, ovatko tyypit osin synnynnäisiä vai lapsuudessa opittuja. Myöskään tieteellisessä yhteisössä asiasta ei ole yksimielisyyttä. Mikäli selviytysmisstrategiat oletettaisiin täysin opituiksi, niiden tietoinen tai epätietoinen vaihtaminen kasvun aikana, voisi olla teoriassa mahdollista.

Tyylit

Persoonallisuusenneagrammityyleistä tai -tyypeistä käytetään hieman eriäviä nimityksiä. Seuraavassa Suomen Enneagrammiyhdistyksen luokittelu sekä kaikkien tyylien keskeisimpiä piirteitä.

Perfektionisti

Ykköset ovat realisteja, tunnollisia ja periaatteellisia. He ponnistelevat elääkseen korkeiden ihanteiden mukaan. Ykkösiä motivoi tarve elää oikealla tavalla ja kehittää samalla itseään ja ympäröivää maailmaa. He arvioivat, mikä eri tilanteissa on oikein ja mikä väärin. Heidän huomionsa suuntautuu oikein tekemiseen ja parannettaviin asioihin.

• Ominaisuuksia: Ykköset ovat parhaimmillaan eettisiä, luotettavia, tuotteliaita, parhaaseen pyrkiviä, vastuullisia, täsmällisiä, viisaita, idealisteja, reiluja, rehellisiä, järjestelmällisiä, töihin keskittyviä, korkeita standardeja ja itsekuria noudattavia. Pahimmillaan taas tuomitsevia, joustamattomia, ehdottomia, pakkomielteisiä, kriittisiä itseään ja toisia kohtaan, piikikkäitä, ylivakavia, kontrolloivia, ylihuolestuneita, mustasukkaisia sekä vihaisia moralisteja.

Auttaja

Kakkoset eli auttajat ovat lämpimiä, välittäviä, toisia tukevia ja herkkiä aistimaan toisten ihmisten tarpeet. Kakkosia motivoi tarve olla rakastettuja ja arvostettuja ja he haluavat ilmaista positiiviset tunteensa muita kohtaan ja saada toisilta tunnustusta. Heidän huomionsa kiinnittyy siihen, mitä muut tarvitsevat. Auttajalle auttaminen on tärkeämpää kuin autettavalle.

• Ominaisuuksia: Kakkoset ovat parhaimmillaan rakastavia, huoltapitäviä, palvelevia, uhrautuvia, sopeutuvia, ymmärtäviä, anteliaita, innostuneita, rohkaisevia, tunnustusta antavia, kuuntelevia, toisiin ihmisiin keskittyviä, herkkiä ihmisten tunteille. Kakkoset ovat pahimmillaan marttyyrinomaisia, epäsuoria, manipuloivia, omistushaluisia, mustasukkaisia, syyllistäviä, hysteerisiä, ylisovittelevia, ylihuolehtivia, ylivilkkaita, mielisteleviä, tarvitsevia, mutta haluttomia ottamaan vastaan

Suorittaja

Kolmoset ovat energisiä, optimistisia, itsevarmoja ja määrätietoisia. Kolmosia motivoi tarve olla tuottavia, saavuttaa menestystä ja välttää epäonnistumisia. Heidän huomionsa suuntautuu asioiden tekemiseen ja menestymiseen. Heille on tärkeää oma rooli ja se, miltä asiat näyttävät.

• Ominaisuuksia: Kolmoset ovat parhaimmillaan optimistisia, itsevarmoja, ahkeria, tehokkaita, tavoitteellisia, määrätietoisia, päteviä, itseään kannustavia, aktiivisia, dynaamisia, energisiä, käytännöllisiä, toisia motivoivia ja innostavia, pidettyjä organisoijia. Sekä pahimmillaan petollisia, narsistisia, teennäisiä, turhamaisia, itsekeskeisiä, pinnallisia, kärsimättömiä, kostonhaluisia, ylettömän kilpailuhenkisiä, yliaktiivisia, laskelmoivia, politikoivia, väriään vaihtavia, työnarkomaaneja

Romantikko

Neloset ovat herkkätunteisia, lämpimiä ja havainnoivia. Nelosia motivoi tarve ilmaista tunteitaan ja tulla ymmärretyksi, etsiä elämän tarkoitusta ja välttää tavanomaisuutta. Heidän huomionsa suuntautuu siihen, mitä puuttuu ja mikä on ainutlaatuista. He kuvittelevat jääneensä muiden hylkäämiksi ja haluavat erottua yksilöinä. Nelonen on yksi yleisimmistä hahmoista lastenkirjallisuudessa. Yleensä sillä on prinsessan tai naispäähenkilön rooli . Miesnelosista käytetään nimitystä melankolikko. Molempiin sukupuoliin pätevät kuitenkin samat ominaisuudet.

• Ominaisuuksia: Neloset ovat parhaimmillaan aitoja, lämpimiä, myötätuntoisia, kannustavia, puheliaita, voimakkaasti tuntevia, itseään tutkistelevia, yksilöllisiä, luovia, intuitiivisia, hienostuneita, kauneudentajuisia, tyylikkäitä, voimaperäisiä ilmaisijoita. Neloset ovat pahimmillaan masentuvia, tunteiltaan ailahtelevia, syyllisyyttä kantavia, liioittelevia, moralistisia, vetäytyviä, etäisiä, itsepäisiä, oikukkaita, itsekeskeisiä, valittavia, omistushaluisia, kontrolloivia sekä toisiin takertuvia.

Tarkkailija

Viitosilla on tiedon tarve, he ovat sisäänpäinkääntyneitä, uteliaita, analyyttisiä ja sisäistä näkemystä omaavia. Viitosia motivoi tarve tietää ja ymmärtää kaikki, olla itseriittoisia ja välttyä näyttämästä naurettavalta. Heidän huomionsa kiinnittyy tosiasioihin, yksityisyyteen ja autonomiaan. He välttelevät tyhjyyttä ja ovat tarkkoja reviiristään.

• Ominaisuuksia: Viitoset ovat parhaimmillaan analyyttisiä, loogisia, synteesintekijöitä, viisaita, tietäviä, oivaltavia, keskittyneitä, pitkäjännitteisiä, selkeitä, objektiivisia, ymmärtäviä, tarkkanäköisiä, uteliaita, tunteellisia, rauhallisia, ystävällisiä. Pahimmillaan vitoset taas ovat eristäytyviä, älyllisesti ylimielisiä, yksin työskenteleviä, kärkeviä, itsepäisiä, etäisiä, sulkeutuneita, kylmiä, kriittisiä, sitoutumista vältteleviä, epävarmoja, tunteitaan pelkääviä, negatiivisia, kitsaita.

Kyselijä

Kuutoset ovat vastuuntuntoisia, luotettavia ja lojaaleja perhettä, ystäviä, ryhmiä ja periaatteitaan kohtaan. Heidän persoonansa vaihtelevat laajasti varautuneesta ja pelokkaasta suorasukaiseen ja vahvasti omaa kantaansa puolustaviin. Kuutosia motivoi turvallisuuden tarve. He luotaavat kätkettyjä tarkoituksia ja heidän huomionsa suuntautuu ympäristön uhkiin ja epävarmuuksiin. He ovat lojaaleja tiimissä.

• Ominaisuuksia: Kuutoset ovat parhaimmillaan uskollisia, luotettavia, määrätietoisia, vastuullisia, käytännöllisiä, nokkelia, tasapainottavia, miellyttäviä, huolehtivia, lämpimiä, myötätuntoisia, auttavaisia, hyviä kyseenalaistajia. Kuutoset ovat pahimmillaan ylivalppaita, kontrolloivia, pahinta pelkääviä, toisten motiiveja epäileviä, sääntöjen seuraajia, arvaamattomia, tuomitsevia, vainoharhaisia, puolustautuvia, jäykkiä, lannistuvia, äreitä

Seikkailija

Seitsikot ovat energisiä, eloisia ja optimistisia. He haluavat olla myötävaikuttamassa maailmaan. Seitsikoita motivoi tarve olla iloisia ja suunnitella nautittavia harrastuksia, myötävaikuttaa maailmaan ja välttää kärsimystä ja kipua. Heidän huomionsa suuntautuu kiehtoviin mahdollisuuksiin ja optimistiseen tulevaisuuteen. He etsivät aina vaihtoehtoja. Seikkailijat esiintyvät saduissa ja tarinoissa yleisimmin miespäähenkilöiden roolissa .

• Ominaisuuksia: Seitsikot ovat parhaimmillaan iloisia, hauskoja, spontaaneja, mielikuvituksellisia, luovia, tuotteliaita, energisiä, älykkäitä, innostuneita, nopeita, eloisia, luottavaisia, ystävällisiä, anteliaita, viehättäviä, uteliaita. Seitsikot ovat pahimmillaan narsistisia, itsekeskeisiä, pinnallisia, impulsiivisia, keskittymättömiä, epärealisteja, kapinallisia, kurittomia, epäluotettavia, omistushaluisia, maanisia, itsetuhoisia.

Itsevarma

Kahdeksikot ovat suoria, itseensä luottavia, itsevarmoja ja suojelevia johtajia. Kahdeksikkoja motivoi tarve olla itsevarmoja ja vahvoja ja vältää tuntemasta itseään heikoiksi ja riippuvaisiksi. Heidän huomionsa kiinnittyy vaikutusvoimaan ja kontrolliin. Heille on tärkeää oikeudenmukaisuus. Kahdeksikkojen rooli liittyy kirjallisuudessa johtajiin, armeijaan ja virkavaltaan, mutta saa myös suojelevia, äidillisiä piirteitä.

• Ominaisuuksia: Kahdeksikot ovat parhaimmillaan suoria, arvovaltaisia, voimakastahtoisia, vaikutusvoimaisia, lojaaleja, energisiä, asiakeskeisiä, maanläheisiä, itsenäisiä, itseensä luottavia, pelottomia, suojelevia sekä suurisydämisiä, oikeudenmukaisia, reiluja. Kahdeksikot ovat pahimmillaan kontrolloivia, dominoivia, kapinallisia, tunteettomia, ylihallitsevia, itsekeskeisiä, röyhkeitä, sanelevia, ei toisia kuuntelevia, epäileviä, omistushaluisia, aggressiivisia, kostonhaluisia.

Sovittelija

Yhdeksiköt ovat vastaanottavaisia, hyväluontoisia ja toisia tukevia. He etsivät yhteyttä toisiin ihmisiin ja heitä ympäröivään maailmaan. Yhdeksikköjä motivoi tarve pitää yllä rauhaa, sulautua toisiin ja välttää konflikteja. He ovat taitavia ryhmätyössä. Yhdeksikköjen huomio kiinnittyy toisten ihmisten näkökulmiin ja tavoitteisiin sekä harmonisuuteen. Itse hän pysyy mieluiten taustalla.

• Ominaisuuksia: Yhdeksiköt ovat parhaimmillaan miellyttäviä, rauhallisia, tasapainoisia, anteliaita, sallivia, kärsivällisiä, vastaanottavaisia, objektiivisia, diplomaattisia, avomielisiä, empaattisia, hermostumattomia. Yhdeksiköt ovat pahimmillaan "muissa maailmoissa", unohtavaisia, sitoutumattomia, liian mukautuvaisia, apaattisia, itsepäisiä, pakkomielteisiä, piilevästi vihamielisiä, tuomitsevia, epävarmoja, ikävystyttäviä

Siivet

Jokaisella ihmisellä nähdään teorian mukaan siis olevan päätyyppi, joka kertoo suurimmilta osin henkilön käytöksestä. Se on keskeisin selviytymisstrategiamme. Ihmisen on kuitenkin mahdollista mukautua erilaisiin tilanteisiin, ja erilaisien ihmisten kanssa ja eri elämänvaiheissa persoonat muuttavat strategioitaan ja käytöstään. Esimerkiksi henkilö saattaa työpaikallaan vaikuttaa toimivan ratkaisevasti erilaisessa roolissa kuin kotonaan. Tämä on enneagrammiteorian mukaan kuitenkin näennäistä ja mahdolliset roolit juontuvat kuitenkin pohjimmiltaan päätyypistä ja selittyvät sen kautta. Henkilö ei voi muuttaa päätyyppiään, mutta sen repertuaari on todellisuudessa stereotyyppistä luokistusta laajempi. Tähän liittyvät siivet eli rinnakkaistyypit. Siivet ovat käytöstä avartava mahdollisuus, joka tekee jokaisesta ihmisestä yksilöllisen. Siipiä on aina kaksi, mutta niistä toinen on yleensä painottuneempi. Ne sijaitsevat suoraan päätyypin vieressä ja yhdessä päätyypin kanssa muodostavat persoonallisuuskartan.

Siivet vaikuttavat voimakkaasti käytökseen. Ne ovat siis käyttäytymismalleja, jotka henkilö saattaa tuntea yhtä omakseen kuin päätyylinkin. Mikäli analyysia tehtäessä henkilö ei siis osaa tehdä päätyypin valintaa kahden vierekkäisen tyypin väliltä, siipien vaikutus on todennäköisesti hyvin suuri. Tällöin kasvusuunnat ratkaisevat päätyypin. Siipien on arvioitu vaikuttavan käytökseen noin 1–49%. Tästä syystä saadakseen kokonaisvaltaisen kuvan persoonallisuudesta Suomen Enneagrammikeskus on kehottanut käyttäjiä lukemaan läpi myös siipien kuvaukset.

Luettelo siivistä:

• Ykköset saavat vaikutteita yhdeksiköiltä ja kakkosilta ja saattavat mukailla heidän käytöstään.
• Kakkoset käyttäytyvät osin kuten kolmoset ja ykköset.
• Kolmosien siivet ovat kakkonen ja nelonen. Joskin nelossiiven vaikutus on yleensä hyvin rajallinen ja heikko.
• Nelosen siivet ovat vitonen sekä kolmonen, mutta suhde niihin on yleensä heikko. Nelonen hakee lisää selviytymisstategioita ennemmin kasvusuunnistaan käsin ja on päätyyppinä vallitseva.
• Vitosen siivet ovat nelonen sekä kuutonen, joista kuutonen on yleensä vahvempi.
• Kutonen tasapainottelee kahden siipensä, vitosen ja seitsikon välissä.
• Seitsikon siivet ovat kutonen ja kahdeksikko.
• Kahdeksikon siivet ovat seitsikko sekä yhdeksikkö, joista seitsikko on yleensä vallitsevampi.
• Yhdeksikön siivet ovat kahdeksikko sekä ykkönen.

Kasvusuunnat

Enneagrammikuviossa jokaisessa päätyypissä on kaksi nuolta; toinen lähtee tyypistä ja toinen taas osoittaa sitä kohti. Toinen kuvaa stressi- ja toinen lepokäytöstä. Kyse on siis strategioista, joita henkilö ei välttämättä liitä suoraan itseensä yhtä kiinteästi kuin siipiä, mutta tietää toimivansa tietyissä tilanteissa erilaisessa roolissa kuin normaalisti. Kasvusuuntiin liikkuminen on tyypillistä myös haettaessa yhteisiä vuorovaikutussuhteita uuden tuttavuuden kanssa. Suunnat vaikuttavat huomattavasti vuorovaikutukseemme ja ovat ainut tie ulos omalta siipien rajaamalta pääkentältä. Mikäli henkilö tuntee stressikäytöksensä tai osaa määritellä, millaista käytöstä hän pitää erityisen stressaavana, on päätyyppi helppo tunnistaa myös tätä kautta.

Stressisuunta

Stressisuuntana toimii kustakin tyypistä lähtevän nuolen päässä oleva tyyppi. Stressisuunta toimii yleensä paineisessa ja uhkaavassa tilanteessa, jolloin oman tyypin keinot on käytetty loppuun ja henkilö alkaakin käyttäytyä omasta tyypistä poispäin liikkuvan nuolen kohdalla olevan tyypin tavalla. Stressisuunta ei tarkoita vain kielteistä tilannetta ja kokemuksia, vaan stressisuunta saa henkilön toimimaan tietyllä tavalla selvitäkseen tilanteesta. Stressisuunta voi tuottaa uusia ja energisiä ratkaisuja. Jotkut tyypit kokevat stressisuuntaan liikkumisen hyvin luonnllisena ja helpompana, sillä leposuuntaan liikuminen vaatii avautumista. Kuitenkin lähtökohtaisesti tyyppien oletetaan vieroksuvan stressisuuntaan etenemistä ja vuorovaikutusta tyylin kanssa.

Tyylien stressisuunnat:

• Ykkösien stressisuunta on nelosen ominaisuuksiin. Vaarana on esim. kääntää viha itseään kohti, menettää itseluottamuksensa ja masentua.
• Kakkosen stressisuunta on kovan kahdeksikon ominaisuuksiin.
• Kolmosen stressisuuntana on toimeton yhdeksikkö.
• Nelosen stressisuunta on marttyyrinomainen ja manipuloiva kakkonen.
• Vitosen stressisuunta on levottoman seitsikon ominaisuuksiin.
• Kutosen stressisuuntana on kolmonen, mikä saattaa nostaa onnistumisenpaineita entisestään sekä puoltaa petollisuutta, mutta tuo myös toimivaa tehokkuutta.
• Seitsikon stressisuuntana on pikkutarkka ja moralisoiva ykkönen.
• Kahdeksikon stressisuuntana on vetäytyvän vitosen ominaisuudet.
• Yhdeksikön stressisuuntana on päättämätön kutonen sekä muut tämän ominaisuudet.

Leposuunta

Leposuunnaksi kutsutaan tyyppiä, jolta henkilö imitoi käytöstään ollessaan levollisessa ja turvallisessa ympäristössä, ja myös kokee kyseisen toiminnan rentouttavana. Näin voi ihminen saada käyttöönsä toisen persoonallisuustyypin vahvuuksia ja positiivisia ominaisuuksia. Tämä suunta toimii usein henkilön ollessa vapautuneessa ilmapiirissä, rentoutuneessa tilassa. Leposuunta merkataan enneagrammikuviossa saapuvalla nuolella.

Tyylien leposuunnat:

• Ykkösen keskeisenä kasvusuuntana on oppia vapauttamaan sisäinen lapsensa seitsikon ominaisuuksista.
• Kakkosen leposuuntana nelonen tuo syvää ajattelua.
• Kolmosen leposuunta on reiluun kutoseen.
• Nelosen leposuunta on organisoituun ykköseen.
• Vitosen leposuunta on määrätietoiseen kahdeksikkoon.
• Kutosen leposuuntana on tyyni yhdeksikkö.
• Seitsikon leposuuntana on rauhallinen vitonen.
• Kahdeksikon leposuuntana on suurisydäminen kakkonen.
• Yhdeksikön leposuuntana on toiminnallinen kolmonen.

Näköistyylit ja samaistuminen

Kun enneagrammityylit muistuttavat joltain osin toisiaan, puhutaan näköistyyleistä. Jo rakenteensa puolesta toisiinsa liittyvillä tyyleillä (siivet ja kasvusuunnat) näköisyys on ilmeistä, mutta myös toisiinsa liittymättömien tyylien välillä voidaan löytää näköisyyttä, joka usein tulee esiin väärän enneagrammityylin valintana ihmisen suorittaessa analyysia. Näköistyylit kuvaavat sitä, mihin tyyleihin tietyn tyypin edustajilla on taipumusta, halu tai kyky samaistua. Ihmiset saattavat esimerkiksi idolisoida tietyn tyypin piirteitä ja arvostusten kautta liittää itsensä väärään tyyppiin. Samoin näköistyylit saattavat tulla esiin tilanteessa, jossa tutkija suorittaa analyysia asiakkaalle ja epähuomiossa sotkee omia arvostuksiaan tutkimustuloksiin. Näköistyylit kuvaavat siis samantyylisiä tyyppejä, joiden edustajat on helppo sekoittaa ja joiden jäsenet samaistuvat helposti toisiinsa. Näköistyylien voi samaistumisen vuoksi olla helpompi ymmärtää toisiaan. Samaistumisen kohteiden määrä vaihtelee tyypistä riippuen ja se voi olla voimakkuusasteeltaan joko tyypillistä tai vahvaa.

Eri tyylien samaistumisen kohteet:

• Ykköset samaistuvat määrätietoisiin tyyppeihin, kolmosiin sekä vahvasti kahdeksikkoihin.
• Kakkoset saattavat sekoittaa itsensä seiskoihin tai yhdeksikköihin laiskuuden ja liberaaliuden perusteella. Seiskoja ja kakkosia yhdistää halu olla ystävällisiä kanssaihmisilleen.
• Kolmoset saattavat luulla itseään seiskoiksi. Molemmat tyypit ovat aktiivisia ja ulospäinsuuntautuneita.
• Neloset idolisoivat kahdeksikon ominaisuuksia ja saattavat samaistua kutosiin. Kutosia ja nelosia yhdistää epävarmuus sekä kiltteys.
• Vitosilla ei ole näköistyylejä eli he eivät sekoita itseään mihinkään muuhun tyyppiin. Tämä selittyy vitosten vahvalla itsetuntemuksella ja hyvällä keskittymiskyvyllä analyysitilanteessa.
• Kutoset saatetaan sekoittaa ykkösiin kriittisyytensä perusteella ja epävarmuutensa kautta nelosiin. He idolisoivat vahvasti rohkeita kahdeksikkoja.
• Seitsikoiden näköistyylejä ovat kaikki enneagrammin tyypit eli he pystyvät tarvittaessa samaistumaan ja jäljittelemään kaikkia selviytysstrategioita. Tulosta selittää osin myös seitsikkojen huono keskittymiskyky ja taipumus omia kaikki mahdolliset hyvät puolet itseensä. Erityisen vahvaa samaistaminen on kolmosiin.
• Kahdeksikot saattavat sekoittaa itsensä määrätietoisiin kolmosiin, mutta pääosin samaistuminen on heikkoa ja itseanalyysi realistista.
• Yhdeksikköjen näköistyyleiksi luetaan kaikki selviytymisstrategiat eli he pystyvät ymmärtämään, suvaitsemaan ja sietämään hyvin kaikenlaisia ihmisiä ja haluavat elää sopusoinnussa heidän kanssaan. Tulosta selittää osin myös yhdeksikköjen huono stressinsietokyky ja taipumus olla tekemättä selkeitä valintoja analyysitilanteessa.

Voimavarakeskukset

Teorian mukaan jokaisella ihmisellä on olemassa kolme voimavarakeskusta, tunne-, ajattelu- sekä toimintakeskus. Keskuksen valinta perustuu suurimmilta osin siihen, minkä elementin ja motiivin perusteella ihminen tekee päätöksiä elämässään. Toiset tyypit tekevät valintoja ensisijaisesti tunnepohjalta, toiset taas järjen tai intuition kautta. Yleensä yksi keskuksista on hallitsevin ja toiset alisteisia. Myös persoonien heikkoudet, arvostukset ja pelot määräytyvät osin sen mukaan, mikä keskus tyypillä on vallitseva.

Tunnekeskus

Tunnekeskukseen kuuluvat kakkonen, kolmonen ja nelonen. Se on merkitty oheiseen kuvioon punaisella. Tunnekeskuksen tyylit keskittyvät syvimmiltään yhteyteen, ihmissuhteisiin ja materiaalisesta maailmasta riippumattomuuteen ja sielullisuuteen. Tunnekeskuksen ihmisten yhteisenä piirteenä on imagon ylläpitäminen, jonka kääntöpuolena ilmenee häpeä. Kaikki tyypit suhtautuvat tunnekeskukseensa eri tavoin.

• Kakkoset katsovat elämää toisten ihmisten tunteiden ja tarpeiden kannalta, oma itse ei ole etusijalla. He haluavat antaa rakastavan vaikutelman itsestään. Toisten tunteet ovat tärkeitä. Myös kakkosen leposuunta on tunnekeskukseen, neloseen. Stressisuuntana kahdeksikko sekä siipenä ykkönen nostavat toissijaiseksi keskukseksi toiminnan. Ajattelukeskus on alisteinen.
• Kolmoset kieltävät omat tunteensa ja käyttävät tietoa toisten ihmisten tunteista tehtävien hoidossa. He haluavat, että heidät nähdään hyvässä valossa. Ulkoiset ja sisäiset tunteet ovat hallittuja, jopa vaiennettuja. Kasvusuuntien kautta kolmoset voivat aktivoida muut keskukset.
• Neloset katsovat elämää omien tunteittensa ja tarpeittensa ehdoilla. Syvästi tuntevina heillä on empaattinen yhteys myös toisten tunteisiin. He haluavat esiintyä persoonallisuuksina. Sisäiset, syvät tunteet ovat tärkeintä elämässä. Kasvusuunnan kautta nelosen on mahdollista kehittää itseään toiminnalliseen suuntaan, joka muutoin jäisi alisteiseksi.

Ajattelukeskus

Ajattelukeskukseen kuuluvat viitonen, kuutonen ja seitsikko. Kuviossa ajattelukeskus on sininen. Ajattelukeskuksen tyylit keskittyvät asioiden hahmottamiseen, tiedostamiseen ja todellisuuden perimmäisen tarkoituksen ymmärtämiseen. Ajattelukeskuksen ihmisten toimintaan vaikuttaa suhde pelkoon, johon kaikki keskuksen tyylit suhtautuvat omalla tavallaan. Tyyppejä motivoi tarve turvallisuuteen pelon tunteen lieventämiseksi.

• Viitoset ottavat vastaan kaiken ulkopuolelta tulevan tiedon ja muokkaavat sen sitten oman mallinsa mukaiseksi. Tieto tekee heidän olonsa turvalliseksi. Ulkopuolelta tuleva informaatio ja sen analyysi ovat tärkeitä. Vitosen siipi neloseen nostaa tunnekeskuksen toissijaiseksi. Toiminta jää helposti alisteiseen asemaan.
• Kuutoset sijaitsevat ajatuskeskuksen ytimessä. He eivät luota omiin tai toisten ideoihin, vaan hakevat jatkuvasti lisätietoa poistaakseen epävarmuuden aiheuttaman pelon tunteen. Ulkoisen ja sisäisen informaation jatkuva käsittely ei välttämättä johda selkeään lopputulokseen. Kutoset jaetaan tunne- ja toimintakutosiin sen mukaan kumman keskuksen he valitsevat toissijaiseksi. Stressisuunta kohtaa tunteensa kieltävän kolmosen ja leposuunta epätoiminnallisen yhdeksikön.
• Seitsikot kehittelevät voimaperäisesti omia ideoitaan ja vaativat, että muut kuuntelevat heitä. He karttavat epämiellyttäviä tunteita, myös pelkoa. Omat visiot ja sisäsyntyinen informaatio ovat keskeisiä. Kahdeksikko siipi nostaa toiminnan keskeisesti toissijaiseksi keskukseksi ja tunne jää helposti alisteiseksi.

Toimintakeskus

Toimintakeskusta kutsutaan myös vaisto- ja intuitiokeskukseksi, sillä katsantotavasta riippuen toisen impulsseista voidaan nähdä johtavan kyseisen keskuksen tyyppien toiminnallisuutta. Toimintakeskus on merkitty kuvioon vihreällä värillä. Toimintakeskukseen sijoittuvat kahdeksikko, yhdeksikkö ja ykkönen. Tyylit keskittyvät liikkeeseen, aikomukseen ja toteuttamiseen. Vaistokeskukseen kuuluvilla ihmisillä on taipumus itsensä unohtamiseen ja oman elämänsä tärkeimpien asioiden, tavoitteiden ja tunteiden laiminlyömiseen. Heidän yhteisenä heikkoutenaan on viha kaikkea sellaista kohtaan, joka ei heidän mielestään ole niin kuin pitäisi. Tyypit suhtautuvat vihaan ja toiminnallisuuteen eri tavoin.

• Kahdeksikot vastaavat voimakkaalla toiminnallaan jokaiseen ulkoiseen haasteeseen, jonka he itse kokevat tärkeänä. He eivät pelkää osoittaa vihaansa. Vaisto reagoi nopeasti ulkoisiin tilanteisiin. Leposuunnan kautta kahdeksikon on mahdollista nostaa tunnekeskus toissijaiseksi, muutoin vallitsee seitsikkosiiven ajattelukeskeisyys.
• Yhdeksiköt käyttävät energiaansa ristiriitojen välttämiseen sekä sisäisen ja ulkoisen maailman välisen harmonian ylläpitämiseen. He eivät useinkaan näytä vihaansa. Vaisto on sisäisen ja ulkoisen tasapainoilua, jossa toiminta saattaa olla hukassa. Yhdeksiköt kokevat ajattelukeskuksen kutosesta käsin stressaavana, joten se jää helposti alisteiseksi.
• Ykkösten täytyy kuunnella sisäistä ääntään ja noudattaa sisäisiä normejaan, jotka vaativat heiltä täydellistä toimintaa. He näkevät vihan luonnevirheenä ja yrittävät pidätellä sitä. Vaisto on sisäistä ymmärtämistä. Toissijaiseksi keskukseksi muodostuu tunne ja alisteiseksi ajattelu.

Ihmissuhteet ja vuorovaikutus

Enneagrammit ovat lähtökohtaisesti itsetutkiskelun työkalu, mutta ihmisen käytöksellä on väistämättä vaikutusta myös ympäröiviin ihmisiin. Alaryhmät eli ihmissuhdestrategiat sekä viestintästategiat kuvaavat kunkin tyypin tapaa ilmaista itseään ja toimia ihmissuhteissa.

Jokaiselle tyypille on määritelty myös asioiden lähestymistapa ongelmatilanteissa. Se on riippuvainen kategoriasta, johon persoona viestintästrategioiltaan kuuluu.

Alaryhmät

Jokaisella enneagrammityylillä voidaan nähdä olevan alaryhmiä, jotka kuvaavat persoonan ihmissuhdestrategioita. Alaryhmiä kuvataan kolmessa kategoriassa; itsesuojelu sekä seksuaalinen ja sosiaalinen strategia. Nämä strategiat vaikuttavat omalla tavallaan jokaisessa enneagrammityylissä. Yleensä jonkin kategorian merkitys yksilölle on suurempi kuin kahden muun, ja sillä on vaikutusta persoonallisuuteemme.

Itsesuojelu

Itsesuojelun alaryhmässä korostuu ihmisen suhde itseen ja elämässä selviytyminen. Itsesuojelua painottavalle henkilölle on tärkeää elämän turvallisuus. Päätöksenteossa hän toimii yleensä yksin. Itsesuojelustrategiat kuvaavat tapaa, jolla persoonat pyrkivät takaamaan turvallisuuden tunteen.

Tyylien strategiat itsesuojeluun:

• Ykkönen: Huolestuneisuus (riittämättömyyden tunne, asiat pitää saada järjestykseen)
• Kakkonen: Minä ensin, olen etuoikeutettu! (odottaa erityiskohtelua)
• Kolmonen: Turvallisuuden etsiminen materiasta (raha, tavarat ja ura tärkeitä)
• Nelonen: Pelottomuus helpottaa elämää (keskittyy toisiin ihmisiin ja ääritunteisiin)
• Vitonen: Linnoittautuminen turvaan (tarvitaan oma vetäytymisen paikka, jossa voi rentoutua)
• Kutonen: Kiintymys muihin (ystävällinen toisia kohtaan)
• Seitsikko: Samanmieliset puolustajat (useita varaperheitä, määrä korvaa laadun ihmissuhteissa)
• Kahdeksikko: Riittävä selviytyminen (usko omaan itseen turvaa paikan maailmassa)
• Yhdeksikkö: Väliaikainen tarpeiden tyydyttäminen (korviketoiminnot korvaavat todellisia tarpeita)

Seksuaalinen

Kahdenkeskisessä eli seksuaalisessa alaryhmässä korostuu ihmisen suhde toiseen ihmiseen. Yleensä käsittelyssä on parisuhde. Tällainen henkilö hakee intiimiä ihmisuhdetta. Päätöksenteossa hän pohtii asiaa kahden kesken yhden tai useamman ystävänsä kanssa.

Tyyppejä parisuhteessa leimaavat ominaisuudet ovat seuraavat:

• Ykkönen: Mustasukkaisuus
• Kakkonen: Hyökkäävä viettely
• Kolmonen: Miehekkyys/Naisellisuus
• Nelonen: Kilpailu
• Vitonen: Luottamuksellisuus
• Kutonen: Voima ja kauneus
• Seitsikko: Flirttailu
• Kahdeksikko: Antautuminen sekä omistautuminen
• Yhdeksikkö: Yhteenliittyminen

Sosiaalinen

Sosiaalisessa alaryhmässä korostuu ihmisen suhde ryhmään ja toimiviin sosiaalisiin suhteisiin. Tällainen henkilö haluaa olla tärkeä ryhmän jäsen. Päätöksenteossa hän tarvitsee yleensä toisia ihmisiä oman mielipiteensä muodostamiseen. Sosiaalinen kategoria kuvaa ihmisen toimintaa yhteisössä.

Sosiaaliset piirteet tyypeittäin:

• Ykkönen: Joustamattomuus (asiat ovat oikein tai väärin)
• Kakkonen: Kunnianhimo (suhteet tärkeitä, epäonnistuminen huolenaiheena)
• Kolmonen: Arvostus (näyttämisen tarve, yhteisten tavoitteiden asettaja)
• Nelonen: Häpeä (ei tunne itseään toisten veroiseksi)
• Vitonen: Toteemit (oltava riittävästi informaatiota, jotta kokonaisuudet voidaan ymmärtää)
• Kutonen: Velvollisuus (noudattaa sosiaalisia standardeja)
• Seitsikko: Uhrautuminen (toimii epäitsekkäästi välttääkseen muiden pahan mielen)
• Kahdeksikko: Ystävyys (ystävät tärkeitä vallan ja hauskanpidon vuoksi)
• Yhdeksikkö: Osallistuminen (osallistuu monien ryhmien toimintaan)

Viestintästrategiat

Teoria kuvaa viestintästrategiat eli viestintätavat kahdessa kategoriassa; puheviestinnän tapa sekä viestintätyyli.

Puheviestintä

Persoonallisuusenneagrammiteorian mukaan jokaisella enneagrammityylillä on myös oma viestintätyylinsä, joka on sille vahvasti ominainen. Asioiden esittämisen tavat vaihtelevat etenkin ilmaistaessa negatiivisia asioita. Viestintätyylien erot tulevat esille mm. puhetavoissa, jotka ilmentävät eri personallisuustyylien tapaa painottaa sanomaansa ja varmistaa sen perillemeno.

Puheviestinnän tavat tyypeittäin:

• Ykkönen: Saarnaava
• Kakkonen: Neuvova
• Kolmonen: Tyrkyttävä
• Nelonen: Valittava
• Vitonen: Esitelmöivä
• Kutonen: Huolestunut
• Seitsikko: Jutusteleva
• Kahdeksikko: Käskevä
• Yhdeksikkö: Kertova

Viestintätyyli

Enneagrammityylit voidaan ryhmitellä viestintätyyleinä kolmeen ryhmään: dynaamiset (3, 7, 8), yhteyttä korostavat (1, 2, 6) ja syvälliset (4, 5, 9) viestintätyylit. Dynaamiset edustavat voimakasta asiaan paneutumista ja energisyyttä. Tyypin edustajilla on vahvoja visioita ja ottavat ryhmässä helposti johtavan aseman. Yhteyttä korostavat tyypit taas puoltavat sosiaalisuutta viestinnässä. Ryhmän jäsenten päätökset ovat harkittuja ja he panostavat verkostojen luomiseen. Syvällinen viestintätyyli puolestaan korostaa monipuolista paneutumista ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Asioiden prosessointi on monipuolista ja tyyli pohdiskeleva.

Vuorovaikutuksessa tiettyyn ryhmään kuuluvat tyylit muistuttavat toisiaan, mikä näkyy mm. aktiivisuutena tai passiivisuutena ja energisoitumisena viestintätilanteessa. Kunkin enneagarammityylin motivoituminen viestintätilanteeseen on kuitenkin erilainen. Viestintätyylit vaihtelevat asian ja tilanteen mukaan, puhujan roolista ja statuksesta riippuen, joten viestintätyylistä ei voi suoraan päätellä, mitä enneagrammityyliä henkilö edustaa.

Lähestymistavat

Lähestymistapa kuvaa selviytymisstrategiaa, jolla tietyn tyypin ihmiset ovat oppineet lähestymään sosiaalisia ongelmanratkaisutilanteita. Ne ovat kytköksissä viestintätyyleihin.

• Aggressiivinen lähestymistapa on tyypillistä dynaamisen tyylin edustajille, kolmosille, seitsikoille ja kahdeksikoille, joilla on alistettu tunnekeskus. Heille on tyypillistä laajat, selkeät ja energiset ratkaisut, energian käyttö tehtäviin ja tavoitteisiin sekä toiminnan suuntautuminen tulevaisuuteen.
• Riippuvainen lähestymistapa on tyypillinen yhteyttä korostaville tyyleille, ykkösille, kakkosille ja kuutosille, joilla on alistettu ajattelukeskus. Heille on tyypillistä maltilliset ratkaisut, energian kohdistaminen ulospäin muihin ihmisiin ja toisten kanssa toimeen tulemiseen. Näille tyypeille ominaista on eläminen tässä hetkessä.
• Vetäytyvä lähestymistapa on tyypillistä syvällisille tyyleille, nelosille, viitosille ja yhdeksiköille, joilla on alistettu toimintakeskus. Heille on tyypillistä eri näkökulmat huomioon ottavat ratkaisut sekä suuntautuminen menneisyyteen. Energia käytetään itsesuojeluun.

Työyhteisössä toimiminen

Enneagrammitietämystä voidaan soveltaa työyhteisöjen kehittämiseen. Mikäli työyhteisön toimivuus mitataan työntekijöiden onnellisuutena tai työn etenemisen tehokkuutena, on tärkeää, että jokainen yhteisössä toimiva henkilö on sijoitettu hänelle sopiviin tehtäviin. Luonnollisen kierron kautta työnantajat rekrytoivat mielestään soveltuvia alaisia ja toivovat heidän hoitavan työnsä ansiollisesti. Psykologiset teoriat helpottavat työntekijöiden rekrytoimista ja vähentävät turhien koulutusten määrää epäsoveltuneille työntekijöille.

Enneagrammiteorian lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä on heikkouksia ja vahvuuksia ja näiden tiedostaminen helpottaa hänen sijoittamistaan yritykseen tai oikealle opintoalalle. Projektityöskentelyssä ryhmän dynamiikan hahmottamisen kannalta on tärkeää, että ryhmän jäsenet tiedostavat erilaiset työskentelytapansa ja osaavat käyttää vahvuuksiaan oikein. Huomion arvoista on myös, mitä vastuualueita ryhmän jäsenille annetaan ja missä työnvaiheissa he ovat mukana. Ryhmän rakentumisen ennalta-arviointi säästää konflikteilta projektivaiheessa.

Ryhmätyön merkitys on noussut huomattavasti työyhteisöissä 2000-luvulla ja esimiesten aseman ja auktoriteetin voidaan näin nähdä heikentyneen. 2000-luvulla johtamisesta on tullut paljon muutakin kuin sääntöjen ja määräysten asettamista ja esimiehet joutuvat valitsemaan uusien johtamisstrategioiden väliltä. Enneagrammiteoria erittelee jokaiselle tyylille ominaisen johtamistyylin sekä vahvuudet ryhmä- ja projektityössä.

Kunkin tyylin ominaiset roolit ryhmätyössä sekä esimiehinä:

• Ykkönen toimii ryhmätyössä laadun varmistajana ja keskittyy tarkasti yksityiskohtiin. Hänelle selkeä tehtäväjärjestys ja loogisuus ovat tärkeitä. Esimiehenä hän on tarkka idealisti, keskittyy korjattaviin asioihin ja saattaa unohtaa palkitsemisen.
• Kakkosen piirteet soveltuvat auttamiseen ja palveluun. Ryhmätyössä hän on myönnyttelijä. Johtajana hän neuvoo paljon, on miellyttävä ja kokee tietävänsä alaistensa ja asiakkaiden tarpeet. Stressisuunnasta vaikuttaa johtajahenkinen kahdeksikko.
• Kolmonen on tiimityössä toimija ja tuloksentekijä. Hän on kilpailuhenkinen ja tehokas. Esimiesaseman saavuttaessaan kolmoset kokevat suurta onnistumisen tunnetta ja nauttivat asemastaan ja sen kautta saamastaan huomiosta täysin siemauksin.
• Nelonen soveltuu ryhmätyössä suunnitteluvaiheeseen visualistiksi ja pohtii syvällisesti asioita. Esimiehenä nelonen on uudistaja, joka tavoittelee uutta ja erilaista.
• Vitonen on ryhmän analyyttinen ajattelija, joka muodostaa järkeviä kokonaisuuksia, muttei välttämättä saa mielipidettään julki suuressa ryhmässä. Johtamisen välineenä hän käyttää ymmärtämistä. Vitonen soveltuu paremmin suunnittelijaksi kuin toteuttajaksi.
• Kutonen on luotettava jäsen. Hän lähestyy ryhmässä toimimista ihmisten kautta ja haluaa hoitaa velvollisuutensa moitteettomasti. Kutosten lähtökohtainen torjunta uusia ideoita kohtaan saattaa hidastaa ryhmän toimintaa. Esimiehenä kutonen on alaistensa työkumppani ennemmin kuin johtaja. Kolmosen vaikutus stressisuunnasta on johtamistilanteessa suuri.
• Seitsikko on innovatiivinen suunnittelija, joka tuottaa häkellyttävän määrän uusia ideoita heti ryhmän alkaessa toimia. Seitsikko innostuu nopeasti ja nauttii työstään, mutta hänen motivaationsa loppuu myös nopeasti mikäli haasteet vähentyvät. Esimiehenä hän on futuristi, joka pyrkii kehittämään työyhteisöä hyvien uutisten ja hyvän ilmapiirin avulla.
• Kahdeksikko vaatii ryhmä toiminnan edistyvän jatkuvasti ja ottaakin helposti johtavan aseman. Esimiehenä hän ottaa mielellään hoitaakseen asioita ja nauttii siitä, että hänen pätevyyteensä luotetaan. Kahdeksikko on luonteva ja vahva johtaja, joka ei salli auktoriteettiaan kyseenalaistettavan. Alaisiaan kohtaan hän on suojeleva ja lämmin.
• Yhdeksikkö on ryhmän sovittelija, joka etsii kompromissia muiden ryhmäläisten mielipiteiden välille. Omasta mielipiteestään hän ei välttämättä pääse itsensä kanssa yksimielisyyteen. Esimiehenä yhdeksikkö on rauhallinen, diplomaattinen ja toimii alaistensa eduksi.

Parisuhteessa toimiminen

Suuren kysynnän vuoksi The Enneagram Institute (Research, Development & Applications) on tuottanut vuonna 2007 kattavan tutkimuksen tyyppien välisistä vuorovaikutussuhteista. Tutkimus koskee kahden ihmisen välistä kommunikaatiota, elämänarvoja, odotuksia sekä toimintamalleja ja kertoo, mitkä strategiat ja elementit potentiaalisimmin kussakin ihmissuhteessa muodostuvat kompastuskiviksi ja mitkä asiat puolestaan helpottavat kanssakäymistä.

Tyyppikohtainen luokitus koskien parisuhdetta esitellään täällä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi).

Valintoja ohjaavat motiivit

Sokeat alueet

Jokaisella enneagrammityylillä on oma sokea alueensa, heikkoutensa, joka voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ongelmia tuottavasti. Sokeaa aluetta nimitetään myös alkuvoimaksi, peruskiusaukseksi tai kuolemansynniksi. Tyypillistä tälle heikkoudelle on, että siihen ei osata suhtautua tapainoisesti ja ylilyönnit molempiin suuntiin (sallimisessa ja kieltämisessä) ovat yleisiä. Sokeasta alueesta on johdettu jokaiselle tyylille myös oma kasvun suunta, hyve, jonka henkilö kokee tavoittelemisen arvoiseksi.

Heikkoudet ja hyveidealisointi:

• Ykkönen: Viha / Tyyneys
• Kakkonen: Ylpeys / Nöyryys
• Kolmonen: Petos / Rehellisyys
• Nelonen: Kateus / Mielentyyneys
• Vitonen: Saituus / Anteliaisuus
• Kutonen: Pelko / Rohkeus
• Seitsikko: Ahneus / Maltillisuus
• Kahdeksikko: Himo / Myötätunto
• Yhdeksikkö: Laiskuus / Toiminta

Torjunnan kohteet

Kunkin tyylin edustajilla nähdään olevan erilaiset torjunnan kohteet, jotka liittyvät heidän välttämiinsä asioihin ja tätä kautta vaikuttavat persoonan tekemiin elämänvalintoihin. Torjunnan kohteet kertovat siitä, mitä asioita ihminen pitää elämässä epämiellyttävinä ja pyrkii pois niistä kaikin keinoin. Liika torjunta ja välttely saattaa tuottaa epämieluisia lopputuloksia ja johtaa kärjistymiin.

Torjunnankohteet tyypeittäin:

• Ykköset torjuvat vihan ja kieltävät sen itseltään.
• Kakkoset haluavat antaa muille kaikkensa, mutta vieroksuvat tarvitsevuutta ja riippuvuutta muihin.
• Kolmoset inhoavat epäonnistumista.
• Neloset välttävät viimeiseen asti tavanomaisuutta ja haluavat uskoa olevansa erityisiä.
• Vitoset ahdistuvat tyhjyydestä.
• Kutoset hyödyntävät tuttuja rutiineja ja välttävät poikkeamia ja muutoksia.
• Seitsikot välttävät kärsimystä ja mielipahaa.
• Kahdeksikot vieroksuvat itsessään heikkoutta, koska haluavat tuntea itsensä vahvoiksi.
• Yhdeksiköt inhoavat ristiriitaisuutta.

Puolustusmekanismit

Puolustusmekanismit ovat tapa selvitä tilanteista ja elämänkäänteistä, ja niiden kautta prosessoidaan torjunnankohteita. Mekanismi on tekniikka, jolla ihmiset teorian mukaan pyrkivät selviämään eteenpäin elämässään ja suojelevat itseään. Puolustautumismekanismit saattavat aktivoitua myös positiivisessa ympäristössä, jossa mielensisäiset prosessit ovat keskiössä. Tällaisia tilanteita ovat mm. erilaiset oppimisympäristöt sekä ryhmätyötilanteet.

Puolustusmekanismit tyypeittäin:

• Ykkönen: Nopea reaktion muodostus
• Kakkonen: Torjunta
• Kolmonen: Toisiin samaistuminen
• Nelonen: Sisäistäminen
• Vitonen: Eristäytyminen
• Kutonen: Projektointi
• Seitsikko: Älyllistäminen
• Kahdeksikko: Kieltäminen
• Yhdeksikkö: Itsenarkoosi

Fiksaumat ja ansat

Fiksaumiksi kutsutaan teorian mukaan käyttäytymistapoja, joihin eri enneagrammityylien edustajat voivat juuttua, mikäli niitä ei tiedosteta. Sokeat alueet ovat tyypillisiä fiksaumien aiheuttajia. Ansoiksi puolestaan kutsutaan piirteitä, jotka henkilö tiedostaa vahvasti ja joita arvostaa itsessään, muissa ja elämässä. Ansojen piirteet ovat lähtökohtaisesti myönteisiä, mutta niiden yliviljely saattaa aiheuttaa ongelmia. Ansat ovat ihanteita.

Tyyppien fiksaumat sekä ansat:

• Ykkösen voi olla vaikea päästä eroon suuttumuksestaan. Ansa puolestaan on täydellisyys, jota ykköset tavoittelevat muiden asioiden kustannuksella.
• Kakkosen taipumus imarteluun ja manipulointiin kärjistyy helposti fiksaatioksi. Kakkoset arvostavat vapautta.
• Kolmosen fiksauma on turhamaisuus. He arvostavat tehokkuutta ja aikaansaavuutta.
• Nelonen juuttuu helposti melankolisuuteen. Hän arvostaa aitoutta ja syvällisyyttä ihmisissä.
• Vitosen fiksauma on piikittely ja näsäviisaus. Ansa puolestaan jatkuva tarkkailu.
• Kutosen fiksauma on pelkuruus, josta voi olla vaikea päästä eroon. Se linkittyy osin kutosen ansaan, turvallisuuden kaipuuseen.
• Seitsikko lankeaa helposti jatkuvaan suunnitteluun ja elää tulevaisuudessa nykyhetken sijaan. Seitsikoilla on selkeitä ihanteita, joihin he pyrkivät ja yltävät.
• Kahdeksikon fiksauma on kosto, joka purkautuu aggressiivisesti. Ihanne puolestaan oikeus, jonka hän haluaa taata läheisilleen.
• Yhdeksikkö jumittuu helposti velttouteen ja aikaansaamattomuuteen, ja hänen ansansa on jatkuva etsintä.

Idealisointi ja arkkityypit

Teoria puhuu arkkityypeistä ja idealisoinnista käsiteltäessä sitä, miten kukin tyyppi kokee itsensä. Arkkityyppi kertoo, millaista roolia henkilö jäljittelee suhteessa muihin. Kirjallisuustieteessä arkkityypit nähdään tarinan hahmoina, joihin tietynlaiset ihmiset samaistuvat. Arkkityyppejä on mahdollista tavoitella myös siipien ja kasvusuuntien kautta. Idealisointi taas kertoo, mitä mieltä persoona on omista ominaisuuksistaan.

Idealisointi tyypeittäin:

• Ykkönen (Hallitsija): Olen oikeudenmukainen
• Kakkonen (Jumalatar): Olen avulias
• Kolmonen (Taikuri): Olen menestyvä
• Nelonen (Taiteilija): Kuulun parhaimmistoon
• Vitonen (Filosofi): Minä tiedän
• Kutonen (Sankari): Olen luotettava
• Seitsikko (Ihmelapsi): Olen OK
• Kahdeksikko (Sotilas): Olen pätevä
• Yhdeksikkö (Pyhimys): Minulla on mukavaa

Enneagrammit ja yritysmaailma

Persoonallisuustyyppejä ja niiden välistä kommunikaatiota tutkivia psykologisia järjestelmiä on hyödynnetty yritysmaailmassa konfliktien välttämiseksi ja ryhmätyön tehokkuuden lisäämiseksi. Niiden ymmärryksen uskotaan helpottavan työntekijöiden, opiskelijoiden ja alaisten motivointia ja lisäävän suvaitsevaisuutta. Aiheesta on julkaistu kirjallisia teoksia ja sen piirissä järjestetään koulutuksia ympäri maailmaa. Suomessa perehdytyskurssien järjestämisestä ja yritysmaailman tiedottamisesta enneagrammien suhteen vastaavat Enneagrammikeskus sekä Suomen Enneagrammi ry.

Kirjallisuutta

• Baron, Renee & Wagele, Elisabeth: Yhdeksän hyvää tyyppiä. Atena, 1996.
• Valtonen, Leila & Valtonen, Olli: Yhdeksänkulmainen peili. Paranna itsetuntemustasi enneagrammin avulla. Kirjapaja, 1996.
• Valtonen, Leila & Valtonen, Olli: Hyvä ja paha sisu. Etsi kasvusuuntasi enneagrammin avulla. Kirjapaja, 1999.
• Voutilainen, Eero: Persoonallista kasvua. Enneagrammi oman kasvun oppaana. EV-kehitysyhtiöt, 1997.
• Riso, Don Richard & Hudson, Russ: Personality Types. Houghton Mifflin Company 1996.
• Lindeman, Ari & Valto, Kirsi & Voutilainen, Eero: Yhdeksän persoonaa työyhteisössä. WSOY 1998.

Aiheesta muualla

• Suomen Enneagrammi ry
• Enneagram Worldwide (englanniksi)
• Enneagram Institute (englanniksi)
• Sufi Ennegram website (englanniksi)
• International Enneagram Association (Arkistoitu – Internet Archive)
• Puolesta ja vastaan (englanniksi)
• Enneagram teoksessa The Skeptic's Dictionary (englanniksi)