Energiaköyhyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Energiaköyhyys tarkoittaa ajanmukaisten energiapalvelujen puutetta. Siihen voivat kuulua muun muassa hyvin alhaisen energiankäytön haitalliset vaikutukset, saastuneiden tai saastuttavien polttoaineiden käyttö, ja suuri polttoaineen keräämiseen käytetty aika. [1]

Vuonna 2018 kolme miljardia ihmistä energiaköyhyydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2][3]

Puuta polttamalla laitetaan ruokaa ja lämmitetään asuintiloja. Köyhissä talouksissa ei aina ole käytössä edes rakennettua tulisijaa kuten puuliettä, joten savukaasut ja savun pienhiukkaset leviävät ensin sisäilmaan.
Intialainen "halkopino" eli pinottuja kuivia ja kuivumassa olevia, polttoaineena käytettäviä lantakakkuja. Lantakakkujen polttaminen synnyttää runsaasti savua ja pienhiukkasia.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan vuosittain maailmassa noin kolme miljardia ihmistä valmistaa ruokaa kiinteillä polttoaineilla (kuten puulla, sadonkorjuusta jääneillä kasvinosilla, puuhiilellä, hiilellä ja kuivatulla lannalla) ja petrolilla avotulella tai tehottomilla liesillä. Suurin osa tästä väestöstä asuu matalan tai keskitulotason maissa (vuonna 2018).[4] Tämä synnyttää suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia epäpuhtauksia sisäilmaan, kuten pieniä, syvälle keuhkoihin kulkeutuvia nokihiukkasia. Huonosti tuuletuissa asunnoissa sisätilassa voi olla 100-kertainen määrä pienhiukkasia hyväksyttävänä pidettyyn pitoisuustasoon nähden. Altistus on erityisen suurta naisilla ja pienillä lapsilla, jotka viettävät suurimman osan ajasta lähellä kotiliettä.[4]

Petrolia (kuten valopetrolia) polttavat, palaessaan ilman epäpuhtauksia tuottavat valaisimet ovat yleisiä. Lähes puolessa WHO:n tutkimista 25 Afrikan maan talouksissa se ovat ensisijaisia valaisimia ja Kaakkois-Afrikassa petrolivalaisin oli 30 prosentissa talouksista. Useimmissa maissa aurinkokäyttöinen valaistus oli enintään 1 prosentissa talouksista.[5]

Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta kerätty 13 maan aineisto osoitti, että saastuttavien liesien kodeista tulevat tytöt käyttivät noin 18 tuntia viikossa polttoaineen tai veden keräämiseen, ja pojat käyttivät 15 tuntia viikossa. Parempien liesien ja puhtaampien polttoaineiden talouksissa tytöt käyttivät 5 tuntia viikossa polttoaineen tai veden keräämiseen ja pojat vain 2 tuntia. [5]

3,8 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHO:n arvion mukaan vuonna 2016 menehtyi 3,8 miljoonaa ihmistä ennenaikaisesti siitä syystä, että ruuanlaittoon käytetetään tehottomasti poltettavia kiinteitä polttoaineita ja petroolia, ja nämä synnyttävät sairauksia aiheuttavia sisäilman epäpuhtauksia. Näistä 3,8 miljoonasta kuolemasta:[4]

Yhdessä ulkoilman epäpuhtauksien kanssa maailmassa noin 7 miljoonaa ihmistä menehtyi vuonna 2016 ennenaikaisesti ilman epäpuhtauksien johdosta. Ilman epäpuhtauksien aiheuttama riski vaihteli maakohtaisesti suuresti. [6]

Kestävän kehityksen tavoite 7: Kaikille edullista ja puhdasta energiaa 2030 mennessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vauraiden teollisuusmaiden perustaman Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) näkemyksen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien Kestävän kehityksen tavoite 7 - kaikille luotettavaa, edullista, kestävää ja uudenaikaista energiaa - on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.[7][8]

Tapausesimerkkejä energiaköyhyydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapausesimerkki 1: Intia, New Delhi, tammikuu 2020 (ja laajemminkin) Intiassa energiaköyhyys syynä vakaviin ilmanlaatuongelmiin ja savusumuun. [9][10] Nämä johtavat osaltaan suureen määrään ennenaikaisia kuolemia ... Intiassa vielä vuonna 2012 yli 20 prosenttia väestöstä luokiteltiin äärimmäisessä köyhyydessä eläviksi, jonka väestönosan yhteismäärä oli selvästi yli 200 miljoonaa ihmistä. Talvikaudella biopolttoaineiden pienpoltto lämmitykseen on yleistä, ja tästä aiheutuu...

Tapausesimerkki 2/ EU-28: Tilastollinen kansantaloudellinen lähestyminen kotitalouksien menoista voi auttaa ymmärtämään missä energiaköyhyyttä todennäköisimmin on. [11] Pääseminen EU:n laajuiseen näkemykseen kesti yli 10 vuotta... [12][13][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eric Burke: Energy Poverty and International Development (DOI) In: Leal Filho W., Azul A., Brandli L., Özuyar P., Wall T. (eds) Industry, Innovation and Infrastructure. Encyclopedia of the UN Sustainable Development Goals. 4.6.2019. Switzerland: Springer Nature. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  2. Mikel González-Eguino: Energy poverty: An overview (DOI) Renewable and Sustainable Energy Reviews, 47 (July 2015): 377-385. July 2015. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  3. Stefan Bouzarovski & Saska Petrova: A global perspective on domestic energy deprivation: Overcoming the energy poverty–fuel poverty binary (DOI) Energy Research & Social Science, 10 (Nov. 2015): 31-40. 11/2015. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  4. a b c Household air pollution and health 8.5.2018. Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  5. a b Burning Opportunity: Clean Household Energy for Health, Sustainable Development, and Wellbeing of Women and Children (linkkinä samanniminen 130-sivuinen julkaisu pdf-muodossa) Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  6. Ambient and aousehold air pollution attributable death rate (per 100 000 population, age-standardized) - Year: 2016. Air pollution caused an estimated 7 million deaths in 2016 28.8.2018. Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  7. Energy access - Achieving modern energy for all by 2030 is possible (Sustainable Development Goal 7: “ensure access to affordable, reliable and modern energy for all by 2030”) International Energy Agency, iea.org. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  8. 7 Affordable and Clean Energy (Sustainable Development Goal 7) Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  9. Local pollutants major factor to Delhi's air pollution India Today, indiatoday.in. 10.1.2020. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  10. Shallow fog in Delhi, air quality slips to very poor category (sisältää aihetta valoittavan video) India Today, indiatoday.in. 11.1.2020. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  11. Andrei Covatariu: Energy poverty, an old and new issue energyindustryreview.com. 22.3.2018. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  12. Peter Teffer: EU tries to measure 'energy poverty' - without defining it euobserver.com. 30.1.2018. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  13. Introduction - Energy poverty European Commission, ec.europa.eu. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  14. Conclusions: Indicative energy poverty indicators in the EU 28 European Commission, ec.europa.eu. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Energy poverty  –  Poimittu ideoita, ei suoraa käännöstä