Elling Eielsen
| Elling Eielsen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Eielsen-synodin johtaja | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. syyskuuta 1804 Vossestrand, Voss, Tanska-Norja |
| Kuollut | 10. tammikuuta 1883 (78 vuotta) Chicago, Illinois, Yhdysvallat |
Elling Eielsen (19. syyskuuta 1804 Vossestrand, Voss, Tanska-Norja – 10. tammikuuta 1883 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) oli amerikannorjalainen luterilainen pastori. Hän oli ensimmäinen norjalaissyntyinen luterilainen pastori Yhdysvalloissa ja perusti ja johti amerikannorjalaisten luterilaista kirkkoa, joka tunnettiin hänen mukaansa Eielsen-synodina.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eielsen syntyi 19. syyskuuta Sundven tilalla Vossestrandissa (nykyään osa Vestlandin lääniin kuuluvaa Vossin kuntaa) Hordalandin läänissä, nykyisessä Norjassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä, opettaja ja apulaisnimismies Eiel Ingebrigtsen Sundve sekä tämän vaimo Anna Ellingsdatter Sundsvaal. Kodille oli ominaista haugelainen hengellisyys. Haugelaiset elivät kuitenkin jännittyneessä suhteessa papistoon, mikä saattoi vaikuttaa Eielsenin myöhempää syvää epäluuloa papistoa kohtaan.[1]
Eielsen sai kotikylässään vaatimattoman koulutuksen ja kärsi koko ikänsä puutteellisesta luku- ja kirjoitustaidostaan. Vuonna 1829 hän muutti Bergeniin, jossa opiskeli sekä sepäksi että puusepäksi ja värväytyi sitten sotilaaksi. Hän oli myös mukana kaupungin haugelaisten toiminnassa nousten maallikkosaarnaajaksi. Vuodesta 1832 hän kiersi saarnaamassa ympäri Norjaa käyden myös Ruotsissa ja Tanskassa.[1]
Eielsenin pappiskritiikki sekä hänen saarnojensa jyrkkyys aiheuttivat kiistoja sekä kansan että viranomaisten kanssa. Vuonna 1837 hänet pidätettiin Tanskan Sjællandissa herätyskokouksen jälkeen. Ehkä tämän vuoksi hän lähti monien norjalaisten tapaan siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin kesällä 1839. Ensimmäiseksi hän asettui Illinoisiin ja piti Chicagossa norjalaisille ensimmäisen hengellisen kokouksen. Vuonna 1843 hän piti kokouksia Wisconsinissa, missä hän myös kosi 20-vuotiasta Sigrid Nilseniä (1824-1904). Tämä oli lähtöisin Norjan Hallingdalista ja oli Hermund Nilsen Tuften ja Kari Tollefsdatterin tytär. Vanhempiensa painostuksesta Sigrid suostui avioliittoon 20 vuotta vanhemman Eielsenin kanssa. Häät vietettiin 3. heinäkuuta 1843. Sigridin mainitaan olleen viisas ja vahva nainen, joka piti kodin pystyssä.[1]
Norjalaiset siirtolaiset kaipasivat samanlaista jumalanpalvelusta ja kirkollisia toimituksia kuin kotimaassa. Niinpä saksalaissyntyinen luterilainen pastori Francis Hoffmann vihki lokakuussa 1843 Eielsenin papiksi. Näin maallikkosaarnaaja ja pappien arvostelija Eielsen tuli Yhdysvaltain norjalaisten ensimmäiseksi papiksi.[1]
Huhtikuussa 1846 Eilesen oli perustamassa Pohjois-Amerikan ensimmäistä norjalaista luterilaista kirkkoyhteisöä. Sitä kutsuttiin nimellä "Evankelis-luterilainen kirkko Amerikassa", mutta yleensä se tunnettiin nimellä "Eielsen-synodi"). Haugelaisuus vaikutti voimakkaasti kirkon säännöissä. Jäsenyyden kriteerinä mainittiin kääntymys, ja seurakunnat ymmärrettiin identtisinä haugelaisten "ystäväpiirien" kanssa. Näiden periaatteiden vuoksi Eielsen joutui monesti kiistoihin synodinsa sisällä ja siinä tapahtui jakautumisia vuosina 1848 ja 1856.[1]
Omasta puutteellisesta koulutuksestaan huolimatta Eielsen piti tärkeänä lasten ja nuorten koulutusta sekä englannin oppimista. Vuonna 1841 hän matkusti New Yorkiin painattamaan englanniksi Martti Lutherin Vähä katekismuksen ja seuraavana vuonna hän painatti tanskaksi Erik Pontoppidanin selityksen tähän katekismukseen. Hän teki myös aloitteen perustaa oppilaitos pappien ja opettajien kouluttamiseksi.[1]
Eielsen matkusti koko Amerikassa olonsa aikana laajalti ympäri Pohjois-Amerikkaa asuen vuodesta 1873 lähtien Chicagossa. Norjassa hän vieraili vain kerran, vuosina 1861-1863. Oltuaan Teksasissa vuosina 1859-1860 hän tunsi suurta huolta orjien kohtalosta, minkä seurauksena hänen kirkkonsa säädöksiin lisättiin orjakaupan tuomitseva kohta.[1]
1870-luvulla Eielsenin asema perustamassaan kirkossa oli heikentynyt ja uudet johtajat tehneet muutoksia sääntöihin. Vuonna 1876 kirkon nimi muutettiin "Haugen norjalaisluterilaiseksi synodiksi Amerikassa", tunnettu myös "Hauge-synodina". Eielsen ja hänelle uskolliset papit ja seurakunnat erosivat tämän vuoksi ja perustivat erillisen synodin, joka käytti vanhaa nimeä ja vanhoja sääntöjä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
