Ekvivalenssiperiaate

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ekvivalenssiperiaatteella (ekvivalenssi, yhtäpitävä, täydellinen vastaavuus) tarkoitetaan pääasiallisesti Albert Einsteinin käyttöön ottamaan käsitettä, jonka mukaan gravitaation aiheuttama voima ja kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima on sama (havaitsija on ei-inertiaalikoordinaatistossa).[1] Vastaavuus on myös aikavenymillä liikkeen ja painovoiman kesken, merenpinnan tasolla olevien kellojen aikaero pysyy siis samana riippumatta paikkojen leveysasteista.[2]

Sillä voidaan myös tarkoittaa Kopernikuksen ideaa, että fysiikan lakien pitää olla voimassa kaikkialla maailmankaikkeudessa, tai että inertia- ja gravitaatiomassat ovat samat.[3]

Ekvivalenssiperiaatetta on testattu hyvin tarkasti. Loránd Eötvösin vuonna 1908 tekemän kokeellisen mittauksen torsiovaa'an avulla sai selville, että ekvivalenssiperiaate on voimassa ainakin yhden miljardisosan tarkkuudella. Myöhemmillä mittauksilla on saatu selville, että periaate on voimassa vielä muutaman triljoonasosan tarkkuudessakin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Greene, Brian: Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus, s. 76. (Alkuteos: The Fabric of Cosmos: Space, Time and the Texture of Reality, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-83-6.
  2. Drake, S.P.: The equivalence principle as a stepping stone from special to general relativity American Association of Physics Teachers. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  3. http://www.kolumbus.fi/aksu/vuorovaikutukset.html
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.