Eero Seppänen (Rantaneuvos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eero Antero Seppänen (28. kesäkuuta 1949 Suomussalmi7. helmikuuta 2023[1]) oli suomalainen sukututkija, omakustannekirjailija, kansalaisaktivisti ja seksilomayrittäjä. Hän asui Suomussalmella ja käytti nimeä Rantaneuvos.[2][3]

Eero Seppäsen vanhemmat olivat pienviljelijä Jaakko Toivo Ilmari Seppänen ja Sylvi Väisänen. Hänen isovanhempansa Kustaa ja Anna-Reetta Seppänen asuivat Vuonanniemen kruununtorpassa kirjailija Ilmari Kiannon naapureina kunnes hankkivat Kokkotaival-nimisen itsenäisen tilan. Eero Seppänen kävi kansakoulun ja kansalaiskoulun ja oli sitten työssä Suomussalmella ja pääkaupunkiseudulla muun muassa sahatyömiehenä, telakalla, varastomiehenä, rakennuksilla ja TVH:n lapiomiehenä. Viimeksi hän työskenteli kymmenen vuoden ajan Helsingissä maanrakennuskoneen kuljettajana.[4]

Vuonna 1989 Seppänen palasi taas kotiseudulleen ja sai idean järjestää seksilomia suomalaisille pariskunnille luettuaan lehdestä uutisen tutkimusprofessori Osmo Kontulan asiaa käsitelleestä raportista. Hän remontoi tarkoitusta varten kotitalonsa, hankki rahaa Rantaneuvoksen Seksiloma -nimistä yritystään varten myymällä perinnöksi saamiaan rantatontteja ja osti myös itselleen punaisen Pontiac Trans Am -urheiluauton. Seppänen hankki yritystä varten aikuisviihdettä sisältäneitä VHS-videokasetteja ja pystytti tien varteen seksilomien mainoskyltin. Ylä-Kainuun messuilla Seppäsen yrityksen mainostamista varten palkkaamat performanssitaiteilijat olivat harrastavinaan seksiä haitarinsoiton säestyksellä. Hän ei saanut kuitenkaan julkaistua yrityksensä ilmoituksia Kainuun paikallis- ja maakuntalehdissä, mutta valtakunnallisella tasolla Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat tekivät yrityksestä juttuja. Seppäsen mukaan aiheesta uutisoitiin myös ulkomaisissa lehdissä. Kävijöitä ei kuitenkaan riittänyt pitkäksi aikaa kun erityisesti naiset vierastivat paikkaa ja niinpä yrityksen toiminnan kuihduttua Seppänen joutui konkurssiin ja menetti omaisuutensa.[2][3]

Seppänen kiinnostui politiikasta 1990-luvun alussa ja asettui vuonna 1991 Nukkuvien puolueen eli Nupun presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 presidentinvaaleihin.[5] Hän perui kuitenkin ehdokkuutensa viime hetkillä, koska tunsi, että televisiossa häntä oli kohdeltu huonosti.[3] Vuonna 1994 Seppänen perusti Suomen nälkäisille oman yhdistyksen Suomen Nälkäänäkevien yhdistys ry:n, jonka tavoitteena oli lahjoitusten turvin nälän poistaminen Suomesta muun muassa jakamalla ilmaista ruokaa.[6] Vuonna 1996 yhdistys pystytti Suomen nälkää näkeville oman Leipäjono 1990 -muistomerkin Suomussalmelle Kiantajärven rannalle.[7] Vuonna 2001 yhdistys pystytti Suomussalmen kirkonkylän hautausmaalle Ryysyrannan torpan vuonna 1870 perustaneen Jaakko Seppäsen muistomerkin.[8] Seppänen oli vuoden 1991 jälkeen ehdokkaana kaikissa eduskuntavaaleissaselvennä Nukkuvien Puolue NuPu ry:n, Yhteisvastuupuolueen (YVP), Suomen Eläkeläisten Puolueen, Remonttiryhmän ja Köyhien Asialla -puolueen, Työväenpuolueen, Kristillisdemokraattien, Vapauspuolueen ja Itsenäisyyspuolueen (IPU) ehdokkaana. Hän on ollut ehdokkaana myös kunnallisvaaleissa ja EU-vaaleissa.[9]

Seppänen on kirjoittanut parikymmentä omakustannekirjaa, joiden joukossa on omaelämäkerrallisia muistelmia, paikallishistoriaa ja sukuselvityksiä. Hänellä on ollut myös useita muitakin projekteja ja viimeksi hän on kesällä 2017 valokuvannut Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Ranuan ja Taivalkosken hautausmaiden kaikki hautakivet sukututkimusta varten. Seppänen oli perustamassa vuonna 2000 Seppästen sukuseura ry:tä ja toimi seuran puheenjohtajana vuoteen 2003 saakka. Vuonna 2015 Seppänen julkisti 13,5 kiloa painavan Seppästen sukukirjan, jota hän oli kirjoittanut 30 vuoden ajan. Kirja sisälsi sukuselvitysten lisäksi myös Seppäsen oman elämäkerran ja Seppäsen sukuun liittyviä tarinoita.[3][10][11][12][13] Vuonna 2005 Seppänen perusti Sukuseura Keränen ry:n ja toimi seuran hallituksen puheenjohtajana.[14]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valoton lapsuus : rantaneuvos Eero Seppänen. E. Seppänen, Suomussalmi 1999, 3. painos 2000 (Teos digitaalisessa muodossa)
  • Rantaneuvos osa 1. E. Seppänen, Suomussalmi 2001
  • Sukukirja Kainuun Seppänen ; toim. Tapani Oikarinen ; tiedonhankinnassa avustaneet Eero Antero Seppänen Suomussalmelta, Eino Seppänen Pattijoelta, Heikki Seppänen Suomussalmelta. Suomussalmi 2004
  • Rantaneuvos osa 2. Eero Seppänen, Suomussalmi 2004
  • Kiannon huoripoika : kirjailija/rantaneuvos Eero Seppänen, Suomussalmen vara Kianto. Eero Seppänen, Suomussalmi 2005(Teos digitaalisessa muodossa)
  • Rantaneuvos osa 3a. Eero Seppänen, Suomussalmi 2009 (Teos digitaalisessa muodossa)
  • Rantaneuvos osa 3b. Eero Seppänen, Suomussalmi 2009
  • Pesiönkylä syyskuussa 2008. 1-2. Eero Seppänen, Suomussalmi 2009
  • Sukuselvitys Henrik Wäisänen.
  • Sukuselvitys Lars Wäisänen osa 1.
  • Sukuselvitys Lars Wäisänen osa 2.
  • Sukuhistoria Woutilainen.
  • Sukukirja Keränen. 2015[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]