Edvard Josef Fabritius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edvard Josef Joachim (Jocki, E. J., E. J. J.) Fabritius (20. maaliskuuta 1879 Helsingin maalaiskunta20. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen tilanomistaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]

Fabritiuksen vanhemmat olivat säveltäjä, tilanomistaja Ernst Fabritius ja Alma Elisabeth Polin ja puoliso vuodesta 1905 vapaaherratar Else Munck, tilanomistaja ja vapaaherra Carl Otto Alexander Munckin tytär ja vapaaherratar Ruth Munckin sisar. Aktivisti Almar Fabritius ja professori Harald Fabritius olivat hänen veljiään. Fabritius tuli ylioppilaaksi vuonna 1897 ja opiskeli Mustialassa, valmistuen sieltä agronomiksi vuonna 1900. Valmistuttuaan hän työskenteli isänsä omistamassa kartanossa ja maanviljelyskoulussa, kunnes siirtyi vuonna 1902 tilanhoitajaksi Erkylän kartanoon.[1][2][3]

Fabritiuksesta tuli vaimonsa kanssa Erkylän kartanon omistaja vuonna 1928. Kartanossa harjoitettiin erityisesti karjataloutta, kasvattamalla Ayrshire-nautoja. Fabritius oli jo vuonna 1905 perustamassa Karjantarkkailuyhdistys Unionia ja toimi sitten sen puheenjohtajana 35 vuotta. Hän oli myös Suomen Ayrshire-yhdistyksen hallituksen varajäsen ja oli perustamassa Suomen Agraaritoimistoa, josta kehittyi myöhemmin Maakiinteistöpankki. Hän oli lisäksi Nya Pressen-lehden sivutoiminen maataloustoimittaja ja Hausjärven kunnanvaltuutettu. Maanviljelysneuvoksen arvonimen Fabritius sai vuonna 1938.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Edvard Josef Fabritius Biografiasampo. Viitattu 18.4.2022.
  2. a b Fabritius Edvard Josef Joachim (Jocki) Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 18.4.2022.
  3. a b 60-vuotias. Maanviljelysneuvos E. J. Fabritius. Helsingin Sanomat, 20.3.1939, s. 3.