Edvard Granberg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edvard Julius Granberg (31. heinäkuuta 1823 Vaasa2. helmikuuta 1884 Valkeakoski) oli suomalainen apteekkari, josta tuli yksi Walkiakoski -paperitehtaan perustajista ja johtajista.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granbergin isä oli kauppias ja äiti Anna Maria Lööf. Hänen puolisonsa vuodesta 1859 oli Gustava Paulina Sackalén (s. 1839). Lääkäri Peder Waldemar Granberg oli heidän poikansa. Granberg meni 1849 apteekkarioppilaaksi Vaasaan. Työskenneltyään siellä vielä toisessakin apteekissa hän suoritti farmaseutin tutkinnon 1843 ja proviisorin tutkinnon 1849. Hän työskenteli sitten apteekeissa sekä Kristiinankupungissa että Turussa, kunnes avasi oman apteekin Raumalle 1856 ja toisen Tampereelle 1858. Vuonna 1866 hän perusti Tampereelle myös väkiviinatehtaan ja vähän myöhemmin kaupungin ensimmäisen paloviinatehtaan, Tampereen Höyrypolttimon. Vuonna 1870 hän kuitenkin luopui apteekeistaan ja perusti kahden liikekumppanin kanssa yrityksen, joka ryhtyi 1871 rakentamaan paperitehdasta Sääksmäelle. Tehdas aloitti toimintansa helmikuussa 1873. Granberg muutti Tampereelta Sääksmäelle, osti sieltä Lotilan kartanon ja johti tehdasta liikekumppaninsa kanssa. Tämän kuoltua 1882 hän oli yksinään tehtaan johtaja viimeiset elinvuotensa.[1]

Edvard Granbergin poika oli pankkimies ja filatelisti Richard Granberg.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hanski, Jari: ”Edvard Granberg”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 252-253. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.