Dreros
| Dreros | |
|---|---|
| Δρῆρος | |
 Dreroksen akropolis. |
|
| Sijainti | |
  Dreros |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Neápoli, Ágios Nikólaos, Lasíthi, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | noin 1100–100 eaa. |
| Huippukausi | 700–500-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Aiheesta muualla | |
Dreros (m.kreik. Δρῆρος, Drēros, lat. Drerus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Se kukoisti 700–500-luvuilla eaa. ja tunnetaan Dreroksen laeista. Dreroksen arkeologinen alue sijaitsee Ágios Nikólaoksen kunnassa koilliseen nykyisestä Neápolin kaupungista.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat merkit asutuksesta Dreroksessa ovat peräisin subminolaiselta kaudelta eli minolaista kautta välittömästi seuranneelta ajalta noin 1100–1000 eaa. Kaupungin väestö oli ilmeisesti osaksi Kreetalle tulleita doorilaisia kreikkalaisia ja osaksi Kreetan varhaisempia, ei-kreikkalaisia asukkaita, minolaisten jälkeläisiä eteokreettejä.[2][3]
Dreros on kukoistanut erityisesti geometrisella ja arkaaisella kaudella 700–500-luvuilla eaa.[2] Kaupunki tunnetaan erityisesti siitä, että sieltä on löydetty tuolta ajalta piirtokirjoituksina varhaisin kokonaisena tunnettu kreikkalaisen kaupunkivaltion perustuslaki.[2][4] Dreroksessa palvottiin erityisesti Apollon Delfiniosta ja Athene Poliukhosta. Kaupungin lyömissä rahoissa esiintyi Athene yhdessä kirjainten ΔΡ (DR) kanssa.[2][3]
200-luvulla eaa. Dreros oli Knossoksen liittolainen Lyktosta ja Milatosta vastaan. Kaupungissa oli ilmeisesti sisällissota, joka alkoi noin 220 eaa. ja johti kaupungin taantumiseen. 100-luvulla eaa. kaupunki menetti itsenäisyytensä ja joutui kokonaan joko Knossoksen tai Lyktoksen alaisuuteen.[2][3]
Dreros löydettiin vuonna 1855. Alueen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat kreikkalaisten suorittamina vuonna 1917. Niitä jatkoi École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu vuosina 1932 sekä 1935–1936.[3][5]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dreroksen kaupunki käsitti kahden akropolis-kukkulan alueen sekä niiden välisen satulalaakson, jonka pohjoisosassa sijaitsi kaupungin keskusta. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Ágios Antónios läheisen kirkon mukaan. Kaupungin ytimessä olivat agora, sen lähellä sijainnut temppeli ja prytaneion. Dreros muistutti monin tavoin toista saman ajan kreetalaista kaupunkia, Latoa.[2][3]
Dreroksesta tehdyt esinelöydöt ovat Iraklionin arkeologisessa museossa sekä Ágios Nikólaoksen arkeologisessa museossa.
Agora
Agoran pituus pohjois-eteläsuunnassa oli noin 40 metriä ja leveys itä-länsisuunnassa noin 20 metriä. Sen sivuilla oli porrastukset, joita voitiin käyttää istuimina, ja aukiota käytettiin todennäköisesti kansankokouksiin tai uskonnollisiin tilaisuuksiin.[2]
Temppeli
Agoran lounaiskulmassa sijaitsi geometrisella kaudella noin 750 eaa. rakennettu temppeli, joka oli todennäköisesti Delfinion eli Apollonille omistettu temppeli. Se on varhaisimpia tunnettuja kreikkalaisia temppeleitä. Temppelin naoksen eli cellan koko oli noin 10,9 x 7,2 metriä. Temppelin raunioista on löydetty kolmen pronssipatsaan ryhmä, jota kutsutaan Apollon-triadiksi. Suurin veistoksista esitti alastonta mieshahmoa, todennäköisesti Apollonia, ja kaksi pienempää puettua naishahmoa todennäköisesti tämän sisarta Artemista ja äitiä Letoa. Temppeliin liittyi keraton eli sarvialttari, jolla uhrattiin vuohia.[2][3][5]
Muut rakennukset
Prytaneioniksi oletettu rakennus sijaitsi temppelin eteläpuolella. Siinä oli kolme huonetta, joita yhdisti vestibyyli. Yhdessä huoneista oli paikka Hestian alttarille ja tulelle. Agoran eteläpuolelta on löydetty suurikokoinen sisterni eli vesisäiliö 200-luvulta eaa. Sen koko oli noin 13,5 x 5,5 metriä ja korkeus noin 8 metriä.[2]
Dreroksen laki
Vesisäiliöstä löydettiin todennäköisesti temppelistä pudonneita kiviä, joihin oli kirjoitettu Dreroksen lakina tunnettu perustuslakiteksti. Se on peräisin noin ajalta 650–600 eaa. Teksti on kirjoitettu kahdella kielellä, kreikaksi ja eteokreetiksi. Tekstissä esiintyy polis eli idea kaupunkivaltiosta, ja se käsittelee kosmos (mon. kosmoi) -nimisten virkamiesten toimintaa, rajoittaen näiden toimikausien pituutta todennäköisesti tyrannian synnyn estämiseksi. Muita mainittuja virkamiehiä ovat damioi eli mahdollisesti jonkinlaiset valvojat sekä ”kaupungin kaksikymmentä” eli mahdollisesti kaupungin neuvosto. Lakiteksti on mahdollisesti varhaisin kreikkalainen laki ja ainakin varhaisin, joka on säilynyt kokonaisena.[2][4]
Muut piirtokirjoitukset
Toinen piirtokirjoitus on 200-luvulta eaa. peräisin oleva 180 efebin vala kaupungilleen ja liittolaisilleen.[3] Löydettyihin piirtokirjoituksiin kuuluu myös muita julkisia sekä uskonnollisia tekstejä sekä yksi minolaista kirjoitusta muistuttava graffiti.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”956 Dreros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Dreros”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Dreros Cretan Beaches. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b The Constitutional Law of Dreros: The Earliest Surviving Greek Law on Stone (Circa 650 BCE – 600 BCE) History of Information. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Dreros (Site) Perseus. Viitattu 9.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dreros Wikimedia Commonsissa
