Dabke

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palestiinalaiset tanssimassa perinteistä Dabkea
Video: Beirutissa, Libanonissa eri väestökulttuuriryhmien naiset tanssivat yhdessä modernia Dabkea (samoin, kuin miehetkin tanssisivat)
Levantin alue, jossa dabkea perinteisesti tanssitaan

Dabke (arabiaksi دبكة (dabaka); myös Dabka, Dabki, Dubki, Dabkeh; monikossa Dabkaat)[1] on jopa yli 4000 vuoden perinteen omaava, sekä perinnetanssi että moderni populääritanssi Lähi-idässä, syntyseuduillaan Levantin alueelta (Palestiina, Jordania, Libanon, Syyria; osin myös Irakissa).[2] Dabken monissa variaatioissa yhdistyvät sekä rivitanssi että avoimen piirin tanssi. Dabkea tanssitaan häissä ja muissa juhlissa, sekä myös tanssikahviloisa, ravintolaklubeilla ja spontaanisti vapaa-ajalla sekä sisällä että ulkosalla.

Dabken tanssirivi, avoin piiririvi tai kiemurteleva tanssirivi muodostetaan oikealta vasemmalle, tanssien käsi kädessä, kädet olkapäillä tai osissa tansseja vierekkäin kylki kyljessä. Dabken kaikille variaatioille on tyypillistä jalalla maahan polkaisut, kevyet potkut eteenpän, hypähdykset, pyörähdykset, sekä osalle yhdessä hitaammat nojailurytmiliikkeet kylkikyljessä. Tanssirivin ensimmäinen johtaa yleensä tanssia, taitavana tanssijana; perinteisissä versioissa muut tanssijat osin enempi tasatahtiin ja modernimmissa versioissa kukin tanssija enempi omaan tyyliinsäkin rivissä tanssien. Yleisöesityksissä tanssitaan sekä yleisöön päin että myös tanssirivit toisiaan vastatustenkin. Dabke-tanssiin voi liittyä mukaan ennestään täysin toisilleen tuntemattomanakin, tanssimaan käsi kädessä yhdessä. Modernimmissa versioissa useampikin pitkä tanssirivi kiemurtelee spontaanisti tanssitilassa ja sen eri osissa voidaan tanssia hyvinkin erilaisin askelin ja eri intensiteetillä, useampi sukupolvikin yhdessä tanssien. Dabke on sekä sosiaalinen että rytmillisesti ja liikunnallisesti monipuolinen tanssilaji.

Suomessa Levantin alueelta lähtöisin olevat, sekä myös irakilaiset ja muutkin dabken taitaja ja harrastajat tanssivat juhlissa, tanssikahviloissa ja vapaa-ajallaan dabkea. [3]

Dabke-tanssit muistuttavat jonkin verran suomalaisten kansantanssien laulutansseja, joiden yleinen harrastaminen on sittemmin hiipunut.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaviittimiehet tanssivat Dabkea, 1880

Dabke arabiaksi دبكة (dabaka) tarkoittaa kirjaimellisesti "jalkojen tömistelyä". [4][5][6][7]

Palestiinalaisen Dabken tanssityylin hypähtelyitten alkuperä saattaa olla kanaanilaisten ajan maanviljelyn hedelmällisyysriiteissä, joilla toivottiin hyvää satoa. Tanssihyppelyitten tarkoituksena oli karkottaa sadolta pahat voimat ja toivoa menestystä sadonkylvölle.[8]

Yazbecin mukaan muinaiset foinikialaiset esittelivät tanssin maailmalle ja Dabke polveutuisi heidän tansseistaan, eli nykyajan Libanonista jo yli 4000 vuoden takaa.[9]

Erään kansanperinteen mukaan Dabke sai syntynsä Levantissa käytännöllisen asian myötä. Kivitalojen katot tehtiin laittamalla puurunkojen päälle olkia ja savea, joka oli tiivistettävä polkemalla yhdessä (ta'awon, josta juontuu sana awneh, joka tarkoittaa "auttaa"). Kattojen polkemisista yhdessä juontuu laulu Ala Dalouna (arabiaksi على دلعونا), joka tarkoittaa "Mennäänpä auttamaan". Dabke-katontamppaus-tanssi ja sitä rytmittävä laulu yhdistivät siten huvin ja hyödyn.

Dabken perustanssiaskellus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusaskellus on 6-tahtinen. Tanssiaskelissa musiikkia voidaan myötäillä myös ylävartalolla rennosti.[10]

Tanssijat seisovat käsi kädessä rivissä. Jalat ovat erillään, vasen jalka hieman edempänä.

Seuraavaksi kaikki tanssijat siirtävät vasemman jalan oikealle päin, oikean jalan editse, samalla polvia hieman notkistaen rytmikkäästi.

Sitten kaikki tanssijat siirtävät oikean jalan oikealle päin, vasemman jalan takaa ja siitä takaviistosti oikealle puolelle. Näin palataan tanssin aloitusasentoon, eli jalat erillään ja vasen jalka hieman edempänä.

Toistetaan edellä kuvattu. Näin tanssitaan dabken perustanssin 4 ensimmäistä askellusta.

Seuraavaksi kaikki tanssijat nostavat vasenta jalkaa suorana hieman ylös ilmaan, jalka etuviistoon (matala kevyt potku). Sitten ilmaan hieman nostettua vasenta jalkaa koukistetaan polvesta, nostaen polvea hieman ylöspäin, jolloin jalkateräkin nousee ylemmäs maasta (nosto), Sitten polvesta koukkuun ylösnostettu vasen jalka tömäytetään maahan (polkaisu), hieman oikeaa jalkaa edemmäksi. Tämä on dabken perustanssin tärkein askellus, tanssin tunnusomaisin piirre.

Näin palataan samalla myös aloitusasentoon, eli jalat erillään ja vasen jalka hieman edempänä. Em. loppuvaiheista muodostuu dabken perustanssin 2 jatkotahtia, eli perustanssi on 6-askelista.

Dabken perustanssissa toistetaan sitten em. askellussarjaa, tassipiiririvin edeten oikealle päin.

Dabke-tansseissa on perusaskelkuvion lisäksi lukematon määrä muita tanssiaskelluskuvioita, erilaisin askelin, potkaisuin, tömistyksin, hypyin ja pyörähdyksin, sekä jalat paikallaan suoritettavia kylkikyljessä rytmiliikkeitä. Osassa dabke-tansseja on myös, etenkin kärkitanssijan suorittamia soolotanssiosia tanssipiirin keskellä. Myös dabke-tanssimusiikin rytmilajien vaihdellessa.

Variaatioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jordaniassa on yli 20 eri Dabke-tanssivatiaatiota. Habel Mwadea’ (حبل مودع) on yleisin ja sitä tanssitaan monissa tilaisuuksissa, sekä naiset että miehet yhdessä. .[11] Lisäksi jordanialaisia Dabke-tanssivariaatioita ovat mm.:[11]

  • Al-Karaadiyya (الكرادية) tai Al-Taiyyara (الطيارة)
  • Al-Tas’awiyya (التسعاوية) tai Al-Ma’aniyya (المعانية)
  • Al-Sha’rawiyya (الشعراوية)
  • Al-Darrazi (الدرازي)
  • Al-Shamaliyya (الشمالية)
  • Al-’Askariyya (العسكرية)
  • Al-Joufiyya (الجوفية)
  • Al-Ghawarneh (الغوارنة) tai Deir ’Ala (دير علا)
  • Wahad w Nos (واحد ونص)
  • Abu ’Alanda (أبو علنده)
  • Al-Aqabawiyya (العقباوية)
  • Al-Ramthawiyya (الرمثاوية)
  • Al-Sahja (السحجة) (miesten)
  • Al-Dahiyya (الدحية) (miesten)
  • Al-Hashi (الحاشي) (naisten)
  • Al-Farradiyya (الفرّادية) (naisten)
  • Al-Jamma’iyya (الجمّاعية) (naisten)
  • Al-’Adiyya (العادية) tai Al-Dalo’una (دبكة الدلعونا), vanhimpia ja hiipuneita.[11]
Palestiinalaiset naiset tanssivat Dabkea

Palestiinalaisilla yleisimpiä Dabke-tanssivaritaatiota ovat 6-askeltahtiset shamaliyya ja sha'rawiyya, sekä 4- tai 8-askeltahtinen karaadiyya. Erityisesti naisten Dabke on dabke niswaniyyah. Jokaiselle variaatiolle on sille ominaista musiikkia, joissa teemana on usein rakkaus.[12]

Yleisimpiä Dabke-tyylejä ovat:

Al-Shamaliyya (الشمالية): kenties tunnetuin Dabke. Siinä lawweeh (لويح) -tanssija johtaa puoliympyrän mutoista riviä tanssijoita, jotka pitävät toisiaan kädestä. lawweeh -tanssijan odotetaan olevan erityisen taitava, kykenevän improvisoimaan, sekä vikkelä (nostamaan jalkojaan tanssiessa). Tyypillisesti tämä dabke alkaa instrumentti-soittajan soololla mijwiz tai yarghoul, Dal Ouna -kappaleesta, usein kahden laulajan laulaessa mukana. Tanssijat kehittävät synkronoidun liikkeen ja askelluksen; ja kun laulajat päättävät laulamisen, lawweeh -kärkitanssija irrottautuu tanssirivipuolikaaresta tanssimaan soolona sen keskelle. Kun hän näkee että tanssiletkan tanssijoiden askeleet ovat samassa rytmissä, hän ohjaa tanssijoita hidastamaan ja laittamaan oikean jalkansa vasemman eteen. Sitten lawweeh jatkaa ohjaamalla tanssijat taas perusrytmiin ja tässä vaiheessa häiden tai juhlien muut osanottajat voivat liittyä Dabke-tanssiletkaan. Tämä on suosituin ja tutuin Dabke perhesukujuhliin ja myös kansallisina juhlapäivinä. [13]

Al-Sha’rawiyya (الشعراوية): miesten dabke, jolle on tyypillistä voimakkaat asekeleet tai tömistelyt, lawweeh -kärkitanssija on tärkein elementti myös.[13]

Al-Karaadiyya (الكرادية): kärkitanssijaa lawweeh ei ole ja rauhalliset liikkeet, tanssipiirin keskellä olevan azif (عازف) -huilunsoittajan tahtiin. [13]

Al-Farah (الفره): aktiivisimpia Dabke-tanssityylejä ja vaatii siten tanssijoilta hyvää fysiikkaa.[13]

Al-Ghazal (الغزل): tyypillistä kolme voimakasta polkuaskelta oikealla jalalla, mikä tekee tästä versiosta helposti väsyttävää. [13]

Palestiinalaismiehet tanssivat Dabkea

Al-Sahja (السحجة): Palestiinassa ja Jordaniassa Brittimandaattihallinnon aikana suosituksi tullut dabke-versio. Al-Sahja on pohjois- ja keski-palestiinalainen dabke; etelässä samantyylisiä ovat As-Samir (السامر) ja Al-Dahiyya (الدحية). As-Samir-dabkessa on kaksi tanssijariviä vastakkaisilla seinustoilla, kisaamassa kansanrunoon pohjaavalla musiikilla, improvisoiden ja joskus härnäten puheillaan toisiaan, kisaten nokkelalla retoriikalla. Al-Dahiyya on beduiinien versio, jossa ammattitanssijatar tanssii vastakkaisten tanssirivien välissä ja nämä kisaavat hänen huomiostaan. Al-Sahja tanssitaan yleensä yöllä, ennen hääparin vihkiäisjuhlaa (zafat al-'arees) ja siihen osallistuvat kylän miehet, erityisesti häihin osaa ottavat ja eritoten niitä järjestävät. [13]

Naiset tanssivat Dabkea

Moderni dabke-tanssi, jossa tanssitaan käsikädessä avopiirissä, kiemurtelevissa riveissä, paljolti kukin yksilöllisesti musiikkirytmin ja omien taitojensa mukaan askeltaen, on suosittua nuortenkin keskuudessa, jotka tanssivat sitä juhlien lisäksi vapaa-ajallaankin, tanssikahviloissa ja -baareissa. Dabkea tanssitaan yleisesti naiset ja miehet yhdessä, useamman sukupolven tanssijatkin yhdessä, lapsista isovanhempiin samassa tanssirivipiirissä. Tanssipiiriin voi liittyä eri kohtiin, vaihtaa paikkaa rivissä, vaihtaa kärkitanssijaa tai lähteä piiristä lepäämään. Tanssiriviä voi kärkitanssijana johtaa nainen tai mies. Kärkitanssija voi myös heiluttaa liinaa tai kapulaa tanssiessaan.

Dabke-tanssilaulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nais- ja miesartisteilta on lukuisia, tempoltaan ja sanoituksiltaan monentyyppisiä lauluja Dabke-tansseja varten. Muutamat tunnetuimmat ja suosituimmat laulut, kuten Dal Ouna (دلعونا), Al Jafra (الجفرا), Al Dahiyya (الدحية) ja Zareef il-Tool (ظريف الطول), ovat myös Dabke-musiikkityylejä jo itsessäänkin. Niissä sanoitukset voivat vaihdella huomattavastikin eri esitysversioissa ta niitä saattaa yhdistää vain yksi sanoituskohta (esim. kuuluisassa dabke-rakkauslaulussa Ala Dal Ouna, Jafra), mutta niiden musiikkirytmi on yhtenäinen ja tunnistettavissa. Sanoitusvariaatioita voi olla satojakin. Dabke-musiikissa on hyvin moninaisia sanoituksia rakkaudesta, elämästä. sekä etenkin Libanonissa ja Syyriassa myös ns. baari-lauluja ja esim. sosiaalisen median virtuaalisuuden vertaamista käsikädessä dabke-tanssimiseen.

Perinteinen dabke-musiikki on yksirytmistä tai vaihtelevarytmistä (eli siinä ei kulje ueita rytmejä rinnakkain), kuten Lähi-idän perinteinen musiikki yleensäkin, sekä kuten myös Euroopan ja Aasian perinteinen musiikki valtaosin myös. Afrikan monirytmisestä musiikkiperinteestä (jossa voi olla 6 tai 7 rytmiäkin rinnakkain) lähtöisin olevaa, globaalissa populäärinykymusiikissa yleistä monirytmisyyttä (esim. basso- ja diskattirytmit) on kuitenkin dabke-tekno-variaatiossa. [14]

Perinteistä dabke-musiikkia ja elektronisia soittimia on yhdistetty Shamstep -genressä.

Dabke-musiikin soittimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä ja yhä laajalti käytettyjä soittimia dabke-tanssilauluesityksissä ovat:

Oud (عود), jo ainakin Mesopotamian ajoilta periytyvä, nykymuodossaan persialaispohjainen soitin, josta luuttukin on kehittynyt. Kaikukopaltaan puolipäärynän muotoinen, ei-kaartuvalla kaulalla, 5-8 paria kieliä. Tuottaa syvän ja täyteläisen äänen.

Mijwiz (مجوز), kahdesta bambuhuilusta koostuva huilusoitin, joka on suosittu erityisesti Libanonissa, mutta myös muuallakin Levantissa. Molemmissa putkissa on sormireiät sävelten muodostamiseen.

Tablah (دربوكة‎) tai Darbuka, pienehkö koristeellinen käsirumpu, jota soitetaan asettamalla se joko vasempaan kainaloon tai jalkojen väliin, sekä rummuttamalla keskeltä kovempien äänien saamiseksi ja raunalta terävempien keskikovein äänien saamiseksi. Aiemmin rumpukalvo valmistettiin eläinten tai kalojen nahasta, mutta nyttemmin muovista, joita totetaan erityiesti Alexandriassa, Egyptissä.

Daf (دُفْ‎) tai Riq (رق‎), tamburiinin kaltainen rumpusoitin, jossa on vuohen- tai kalannahkainen rumpukalvo, sekä sivuilla metallisia helistimiä (joista tulee ääni, jos soitinta helistetään). Tämä lyömäsoitin on yleisesti käytetty Lähi-idän klassisessa musiikissa. [15]

Arghul, (يرغول), antiikin Egyptin ajoilta peräisin oleva kaksoisklarinetti, jota soitetaan yhä nykyäänkin erityisesti Palestiinassa ja Egyptissä. Vain toisessa putkessa on sormireiät sävelten muodostamiseen. Käytetään etenkn Dabke-musiikkikappleissa soiton alussa soolosoittimena laulajan kera (ks. Al-Shamaliyya dabke).

Myös jo pitkään elektroniset soittimet, sähkökitarat ja erityisesti sähköiset kosketinsoittimet ovat olleet mukana dabke-tanssimusiikissa. Dabke-tanssijuhlissa on nykyäänkin tärkeää että tilaisuudessa on laulamassa ja soittamassa elävän musiikin yhtye, jotta musiikki ja tanssiminen voidaan sovittaa yhteen parhaiten.

Tunnettuja Dabke-tanssimusiikin nykyesittäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fares Karam, (فارس كرم, synt. 25. kesäkuuta 1973), libanonilainen laulaja, joka on tunnettu koko Lähi-idässä ja konsertoinut myös Euroopassa, Amerikoissa ja Australiassa.
  • Majd Al Ali (مجد العلي), syyrialainen dabke-laulaja
  • Sarah El Badawiya (ساره البدوية), libanonilainen dabke-laulaja
  • Saria Al Sawas (سارية السواس, synt. 6.5.1981), syyrialainen laulaja, laajalti kuuluisa, elektronisen tanssimusiikin dabke-laulujenkin esittäjä.
  • Assi El Hallani (عاصي الحلاني, synt. 28.11.1970), libanonilainen laulaja, jonka ura käynnistyi 17-vuotiaana musiikkikilpailusa.
  • Mohammed Assaf (محمد عساف, synt. 1.9.1989). palestiinalainen laulaja, joka nousi kuuluisuuteen etenkin 2013, voitettuaan Arab idols -kisan toisen kauden. Hän esittää dabke-lauluja ja arab-populäärimusiikkia.
  • Toni Qattan (طوني قطان, synt. 11.8.1985), palestiinalais-jordanialainen laulaja ja lauluntekijä
  • Ali Al Deek (علي الديك, synt. 1971), syyrialainen laulaja, joka esittää perinnemusiikkia modernimmassa muodossa.
  • Melhem Zein (ملحم زين, synt. 22.10.1982), libanonilainen laulaja.
  • Omar Souleyman (عمر سليمان, synt. 1966), syyrialainen elektronisen perinne-fuusio-tanssimusiikin tekijä, joka yhditelee dabke-, kurdi-helparke- ja khigga-tanssimusiikkia elektronisten kosketininstrumenttien kera. Hän on tullut kuuluisaksi Lähi-idän ulkopuolellakin ja on konsertoinut Suomessakin kahdesti (2010 Flow-festivaalilla ja 2017 Tavastia-klubilla).[16]

Maailmanennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuulla 2011, ryhmä libanonilaisessa kylässä Dhour El Choueir teki voimassa olevan maailmanennätyksen Dabke-rivitanssin osanottajamäärässä. Kylässä Dhour El Choueir -kesäfestivaalilla 5,050 ihmistä tanssi yhdessä Dabkea.[17]

Aiemmin Tollab, libanonilaisten opiskelijoiden yhdistys Kanadan Montrealissa, La Troupe Folklorique Les Chevaliers du Liban -festivaaleilla kokosi 4,475 ihmistä tanssimaan yhdessä Dabkea Montrealn Marcelin Wilson -puistossa.[18][19]

Vieläkin aiemmin 2,743 palestiinalaista tanssi yhdessä Dabkea Acren kaupungissa Israelissa [20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adra, Najwa. "Middle East" The International Encyclopedia of Dance. Ed. Selma Jeanne Cohen and the Dance Perspectives Foundation. Oxford University Press, 2003. Georgetown University. 3 December 2010
  • (2006) Palestinian Arab music: a Maqām tradition in practice, Illustrated, annotated, University of Chicago Press. ISBN 978-0-226-11299-2. 
  • Kaschl, Elke. Dance and Authenticity in Israel and Palestine: Performing the Nation. Leiden & Boston, MA: Brill; 2003.
  • Ladkani, Jennifer. "Dabke Music and Dance and the Palestinian Refugee Experience: On the Outside looking in." Ph.D. dissertation, Florida State University, 2001.
  • McDonald, David A. "Poetics and the Performance of Violence in Israel/Palestine." Ethnomusicology. 53:1, Winter 2009.
  • Rowe, Nicholas. "Dance and Political Credibility: The Appropriation of Dabkeh by Zionism, Pan-Arabism, and Palestinian Nationalism." Middle East Journal, 65.3 (2011): 363–80. Summer 2011. Web. 20 Mar. 2012. Print.
  • Rowe, Nicholas. “Raising Dust: a Cultural History of Dance in Palestine.” Publisher London ; New York, NY : I.B. Tauris ; New York, NY : Palgrave Macmillan, 2010.
  • Handelsman, JoEllen. 3, Dance Styles of the Middle East. “Near and Middle Eastern Dance Workbook.” 2nd ed. Tucson: Premium Source, 2012. 7. Print.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stomps . Stciks . Spins : ARAB FOLK DANCE with KARIM NAGI : Dabke . Saidi . Sufi karimnagi.com. Viitattu 7.1.2017.
  2. Palestiinalaisen kulttuuritanssin kurssilla aloitetaan alkeista (2015) lapinkansa.fi. fi
  3. (2006) Palestinian Arab Music: A Maqam Tradition in Practice (in en). University of Chicago Press. ISBN 9780226112985. 
  4. Dabke | General Knowledge | Simply Knowledge simplyknowledge.com.
  5. Dabke cpamonline.com. en
  6. Dancing the Dabke – Archaeoadventures Tours to the Middle East and North Africa archaeoadventures.com. 22 April 2012.
  7. Kaschl, Elke (2003). Dance and Authenticity in Israel and Palestine: Performing the Nation. BRILL. 
  8. (1962) The Arab World, Volume 8. Arab Information Center. 
  9. Lean to dabkeh, Arab American National Museum youtube.com. en
  10. a b c All of Jordan allofjo.net. Viitattu 7.1.2017.
  11. Cohen, Katz, 2006, pp. 271–274.
  12. a b c d e f Hisham Aref Al Moawad and Mamoun Ahmed Al Moawad: Folklore and Folk Singing, The Night of Henna, Palestinian Singing Heritage Series Part.
  13. Dancing dabke, Lebanon traveler lebanontraveler.com. en
  14. Badley, Bill and Zein al Jundi. "Europe Meets Asia". 2000. In Broughton, Simon and Ellingham, Mark with McConnachie, James and Duane, Orla (Ed.), World Music, Vol. 1: Africa, Europe and the Middle East, pp 391–395. Rough Guides Ltd, Penguin Books.  ISBN 1-85828-636-0
  15. Syyrialainen Omar Soyleyman konsertoimassa Helsingissä 2010 ja 2017 rumba.fi. fi
  16. Shweir shweir.com. 7.12.2013. Viitattu 7.1.2017.
  17. Naharnet — Lebanon's leading news destination naharnet.com. Viitattu 7.1.2017.
  18. [1]
  19. [2]
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Dabke

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]