Crafoord-palkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle XVI Kustaa ojentaa vuoden 2010 Crafoord-palkinnon merentutkija Walter Munkille.

Crafoord-palkinto on Holger Crafoordin vuonna 1980 perustama palkinto, joka myönnettiin ensimmäisen kerran 1982. Palkintoa hallinnoi Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (KVA), ja sillä palkitaan ja edistetään perustutkimusta sellaisilla tieteenaloilla, jotka jäävät Nobel-palkinnon ulkopuolelle. Niitä ovat tähtitiede, biotieteet (erityisesti ekologia), geotieteet, matematiikka sekä sairauksista nivelreuma. Holger Crafoord sairasti itse nivelreumaa.

Vuosittain jaetaan vain yksi palkinto, ja palkinto noudattaa seuraavaa kolmivuotista kiertoa: 1: tähtitiede / matematiikka, 2: geotieteet, 3: biotieteet. Nivelreumatutkimuspalkinto myönnetään vain silloin kun on todettu, että alalla on otettu sellaisia tieteellisiä edistysaskeleita, jotka katsotaan palkitsemisen arvoisiksi. Palkinto nivelreumatutkimuksista on myönnetty neljä kertaa; vuosina 2000, 2004, 2009 ja 2013.[1]

Palkinto jaetaan huhtikuussa Lundissa, ja Nobel-palkinnon tavoin sen ojentaa Ruotsin kuningas. Palkintosumma on 500 000 Yhdysvaltain dollaria, ja tarkoitus on, että palkinnon saaja käyttää sen tutkimustyöhön.

Suomalainen on saanut palkinnon kerran: Ilkka Hanskille myönnettiin vuonna 2011 biotieteiden palkinto.[2]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnon saaja[1] Maa Aihealue
1982 Vladimir Arnold  Neuvostoliitto Matematiikka
Louis Nirenberg  Yhdysvallat
1983 Edward Lorenz  Yhdysvallat Geotieteet
Henry Stommel  Yhdysvallat
1984 Daniel H. Janzen  Yhdysvallat Biotieteet
1985 Lyman Spitzer  Yhdysvallat Astronomia
1986 Claude Allègre  Ranska Geotieteet
Gerald J. Wasserburg  Yhdysvallat
1987 Eugene P. Odum  Yhdysvallat Biotieteet
Howard T. Odum  Yhdysvallat
1988 Pierre Deligne  Belgia/ Yhdysvallat Matematiikka
Alexander Grothendieck  Ranska (ei kansalainen)
1989 James Van Allen  Yhdysvallat Geotieteet
1990 Paul R. Ehrlich  Yhdysvallat Biotieteet
Edward Osborne Wilson  Yhdysvallat
1991 Allan Rex Sandage  Yhdysvallat Astronomia
1992 Adolf Seilacher  Saksa Geotieteet
1993 W. D. Hamilton  Britannia Biotieteet
Seymour Benzer  Yhdysvallat
1994 Simon Donaldson  Britannia Matematiikka
Shing-Tung Yau  Yhdysvallat
1995 Willi Dansgaard  Tanska Geotieteet
Nicholas Shackleton  Britannia
1996 Robert May  Australia Biotieteet
1997 Fred Hoyle  Britannia Astronomia
Edwin Salpeter  Yhdysvallat
1998 Don L. Anderson  Yhdysvallat Geotieteet
Adam M. Dziewonski  Yhdysvallat
1999 Ernst Mayr  Yhdysvallat Biotieteet
John Maynard Smith  Britannia
George C. Williams  Yhdysvallat
2000 Marc Feldmann  Britannia Nivelreumatutkimus
Ravinder N. Maini
2001 Alain Connes  Ranska Matematiikka
2002 Dan McKenzie  Britannia Geotieteet
2003 Carl Woese  Yhdysvallat Biotieteet
2004 Eugene C. Butcher  Yhdysvallat Nivelreumatutkimus
Timothy A. Springer  Yhdysvallat
2005 James E. Gunn  Yhdysvallat Astronomia
James Peebles  Yhdysvallat
Martin Rees  Britannia
2006 Wallace S. Broecker  Yhdysvallat Geotieteet
2007 Robert Trivers  Yhdysvallat Biotieteet
2008 Rašid Sunjajev  Venäjä Astronomia
Maksim Kontsevitš  Venäjä Matematiikka
Edward Witten  Yhdysvallat
2009 Charles Dinarello  Yhdysvallat Nivelreumatutkimus
Tadamitsu Kishimoto  Japani
Toshio Hirano  Japani
2010 Walter Munk  Yhdysvallat Geotieteet
2011 Ilkka Hanski  Suomi Biotieteet
2012 Reinhard Genzel  Saksa Nivelreumatutkimus
Andrea M. Ghez  Yhdysvallat
Jean Bourgain  Belgia Matematiikka
Terence Tao  Australia/ Yhdysvallat
2013 Peter K. Gregersen  Yhdysvallat Nivelreumatutkimus
Lars Klareskog  Ruotsi
Robert J. Winchester  Yhdysvallat
2014 Peter Molnar  Yhdysvallat Geotieteet
2015[3] Richard Lewontin  Yhdysvallat Biotieteet
Tomoko Ohta  Japani
2016 Roy Kerr  Uusi-Seelanti Astronomia
Roger Blandford  Yhdysvallat
Jakov Eliašberg  Yhdysvallat[4] Matematiikka
2017 [5] Shimon Sakaguchi  Japani Nivelreumatutkimus
Alexander Rudensky  Yhdysvallat
Fred Ramsdell  Yhdysvallat
2018 [6] Syukuro Manabe  Japani Geotieteet
Susan Solomon  Yhdysvallat
2019 [7] Sallie W. Chisholm  Yhdysvallat Biotieteet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Crafoord Prize 1982–2016 (pdf) Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Viitattu 14.11.2016. (englanniksi)
  2. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski sai arvostetun pikku-Nobelin HS.fi. 20.1.2011. Viitattu 6.4.2014.
  3. The Crafoord Prize in Biosciences 2015 - Crafoordprize 15.1.2015. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Viitattu 16.10.2015.
  4. Yakov Eliashberg (Professor) (Eliašberg 1988 emigroitui Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin) Stanfordin yliopisto, stanford.edu. Viitattu 18.5.2019.
  5. Crafoord Days 2017 - The Crafoord Prize in Polyarthritis 2017 (pdf) Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Viitattu 17.10.2017.
  6. Two legendary climate researchers receive this year’s Crafoord Prize (pdf) Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Viitattu 17.10.2017.
  7. The Crafoord Prize in Biosciences 2019 (palkinnon lyhyt perustelu: "for the discovery and pioneering studies of the most abundant photosynthesising organism on Earth, Prochlorococcus”) 17.1.2019. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Viitattu 18.5.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]