Christina Björk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christina Björk
Henkilötiedot
Syntynyt27. heinäkuuta 1938
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsi
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Kirjallinen suuntausLastenkirjallisuus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Christina Björk (s. 27. heinäkuuta 1938 Tukholma) on palkittu ruotsalainen lastenkirjailija.[1][2] Hänet tunnetaan ehkä parhaiten kirjasta Linnea maalarin puutarhassa, jonka hän teki yhteistyössä kuvittaja Lena Andersonin kanssa vuonna 1985.[2] Teos on käännetty 22 kielelle ja siitä on tehty myös piirroselokuva ja näytelmä.[3] Vuonna 1988 Björk ja Anderson saivat tunnustuksena yhteistyöstään Astrid Lindgren -palkinnon.[2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Björk syntyi Tukholmassa 27. heinäkuuta 1938 ja vietti lapsuutensa Kungsholmenissa. Hän opiskeli graafista suunnittelua ja työskenteli taittajana Damernas Värld -muotilehdessä, jossa hän tutustui ensimmäistä kertaa Lena Andersoniin. Myöhemmin hän alkoi tehdä televisioon lapsille suunnattuja dokumentti- ja satuohjelmia, joita Anderson kuvitti. Siitä alkoi heidän pitkällinen yhteistyönsä, jonka myötä syntyi useita lastenkirjoja. Björkillä ja Andersonilla oli pitkään vierekkäiset ateljeet Tukholman Södermalmilla.[2]

Björkin tunnetuin lastenkirjahahmo Linnea syntyi vuonna 1976, jolloin hän toimitti lasten uutisia Dagens Nyheterin sunnuntailiitteeseen. Lehdessä ilmestyi Andersonin kuvittama juttusarja, jossa Linnea istutti joka viikko eri kasveja. Hahmon mallina toimi Andersonin kukista pitävä Nicolina-tytär mutta myös Björkin ja Andersonin oma lapsuus. Vuonna 1978 juttusarjan pohjalta julkaistiin lasten tietokirja Linnea kylvää ja kasvattaa, jonka innostavaa ja leikkisää otetta pidettiin uudenlaisena ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa. Kirjan suosion myötä Björkiltä ja Andersonilta ilmestyivät teokset Lasse leipoo ja laittaa ruokaa (1981) ja Linnean luontokirja (1982), joista jälkimmäisen ansiosta heidät palkittiin Saksan nuortenkirjallisuuspalkinnolla.[2]

Nähtyään Claude Monet’n maalauksia Pariisissa 1980-luvun alussa Björk sai idean taiteilijaa käsittelevästä lastenkirjasta. Viiden vuoden työstämisen jälkeen ilmestyi Andersonin kuvittama Linnea maalarin puutarhassa (1985). Myös tästä kirjasta naiset palkittiin Saksan nuotenkirjallisuuspalkinnolla (1988), ja siitä on tullut yksi menestyneimmistä moderneista ruotsalaisista lastenkirjoista maailmalla – pelkästään Yhdysvalloissa kirjaa on myyty yli 700 000 kappaletta. Vuonna 1988 Björk ja Anderson saivat tunnustuksena yhteistyöstään myös Astrid Lindgren -palkinnon.[2]

Kirjojen lisäksi Björk on tehnyt lastenelokuvia. Rakkaudesta nallekarhuihin syntyi elokuva Nallar och Människor (vapaasti suomennettuna Nalleja ja ihmisiä), jonka pääosia näyttelivät kirjailijan vanhat teddykarhut. Elokuvasta valmistui myös kirja Store-Nalles bok. Yhdessä Andersonin kanssa Björk teki piirretyn elokuvan Linnea maalarin puutarhassa (1992), joka sai useita elokuvapalkintoja.[2]

Jo lapsena Björk oli ihastunut Lewis Carrollin satuun Liisan seikkailut ihmemaassa. Aikuisena hän liittyi englantilaiseen Lewis Carroll -seuraan ja perehtyi Carrollin ja Alicen elämään Oxfordissa. Kiinnostuksesta heidän tarinaansa syntyi kirja Sagan om Alice i verkligheten (vap. suom. Miten Liisan oikeasti kävi), jonka kuvitti Inga-Karin Eriksson. Kirja oli ehdolla August-palkinnon (1994) ja Saksan nuorisokirjallisuuspalkinnon (1995) saajaksi. Vuonna 1999 ilmestyi yhteistyönä Erikssonin kanssa lastenkirja Vendela i Venedig (vap. suom. Venla Venetsiassa). Kirjan pohjalta järjestettiin suuri näyttely Ruotsin kansallismuseossa Tukholmassa ja Malmössa.[2]

Vuonna 2004 Björkiltä ilmestyi aikuisille suunnattu kirja Tove Janssonista Tove Jansson – mycket mer än Mumin (vap. suom. Tove Jansson – muutakin kuin muumipeikko). Muutamaa vuotta myöhemmin hän kirjoitti Astrid Lindgrenistä lastenkirjan Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma (2007).[2]

Björk asuu ja työskentelee yhä Tukholman Södermalmilla.[1] Hän on kunniajäsen Ruotsin lastenkirjallisuusakatemiassa, jonka toiminnassa hän on ollut mukana sen perustamisvuodesta 1989 lähtien, myös puheenjohtajana. Hän on ollut aktiivinen myös kansainvälisessä IBBY-järjestössä, joka edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemista eri maissa.[2]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Björk on saanut seuraavat palkinnot:[2]

  • 1984 – Deutscher Jugendliteraturpreis
  • 1985 – Premio Europeo di Letteratura Giovanile
  • 1988 – Deutscher Jugendliteraturpreis
  • 1988 – Astrid Lindgren -palkinto
  • 1990 – Wettergrens barnbokollon
  • 2007 – Emilpriset

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sakun intiaanikirja. (Luddes indianbok, 1974) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Raija Mattila. Tammi, 1974. ISBN 951-3-03162-4.
  • Älä ruiskuta! sanovat Johanna ja Jussi : Joko tiedät -kirja siitä, mitä tapahtuu jos luontoon päästetään myrkkyjä. (Sluta spruta! sa Klara och Eufrat, 1974) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Raija Jänicke. WSOY, 1974. ISBN 951-0-06493-9.
  • Kuka siellä hiipii? kysyvät Johanna ja Jussi : Joko tiedät -kirja siitä, mitä voi tehdä sisällä sateisena lomapäivänä. (Vem är det som smyger? sa Klara och Eufrat, 1974) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Raija Jänicke. WSOY, 1974. ISBN 951-0-06492-0.
  • Piha on meidän! sanovat Johanna ja Jussi : Joko tiedät -kirja siitä, millainen koulunpiha on hyvä. (Är ni inte riktigt kloka! sa Klara och Eufrat, 1976) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Raija Jänicke. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07628-7.
  • Taidat olla pihkassa, sanoo Johanna Jussille : Joko tiedät -kirja ystävyydestä ja toveruudesta. (Du är kär va? sa Klara till Eufrat, 1976) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Raija Jänicke. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07627-9.
  • Kivoja vaatteita vähällä vaivalla ja muutakin mukavaa. (Kläder och grejer som du kan sy själv, 1976) Yhdessä Kerstin Lokrantzin kanssa. Suomentanut Lea Karvonen. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08571-5.
  • Linnea kylvää ja kasvattaa. (Linnea planterar kärnor, frön och annat, 1978) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Marja Kyrö. Otava, 1980. ISBN 951-1-05667-0.
  • Lasse leipoo ja laittaa ruokaa. (Linus bakar och lagar, 1980) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Saara Villa. Otava, 1981. ISBN 951-1-06396-0.
  • Linnean luontokirja. (Linneas årsbok, 1982) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Saara Villa. Otava, 1983. ISBN 951-1-07377-X.
  • Linnea maalarin puutarhassa. (Linnea i målarens trädgård, 1985) Kuvittanut Lena Anderson. Suomentanut Paula Karlsson. Otava, 1986. ISBN 951-1-09379-7.
  • Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma. (Astrids äventyr : innan hon blev Astrid Lindgren, 2007) Kuvittanut Eva Eriksson. Suomentanut Helene Bützow. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33157-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Christina Björk Barnens bibliotek. Viitattu 28.8.2021. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Christina Björk Rabén & Sjögren. Viitattu 28.8.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Svenska barnboksakademins hedersledamöter Svenska barnboksakademin. Viitattu 28.8.2021. (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Christina_Björk&oldid=19966110”