Ruotsin kansallismuseo
| Ruotsin kansallismuseo Nationalmuseum |
|
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tyyppi | kuvataide, taideteollisuus |
| Osoite | Amiralitetsbacken 1 G:a Amiralitetet, 111 49 Stockholm [1] |
| Sijainti | Blasieholmen, Tukholma |
| Perustettu | 1792/1866 |
| Johtaja | Susanna Pettersson |
| Kotisivut | Nationalmuseum |
| Koordinaatit | |
 Ruotsin kansallismuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ruotsin kansallismuseo (ruots. Nationalmuseum) on Ruotsin suurin ja johtava taide- ja muotoilumuseo. Se sijaitsee Tukholmassa Blasieholmenin niemen kärjessä.
Ruotsin kansallismuseon johtaja on ollut vuodesta 2012 Berndt Arell [2] ja uudeksi johtajaksi tuli elokuun 2018 alusta Susanna Pettersson.[3]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museo avattiin nykyisessä rakennuksessa vuonna 1866, ja se oli ensimmäisiä julkisia taidemuseoita maailmassa. Rakennus on näkyvä osa Tukholman kaupunkikuvaa. Se edustaa uusrenessanssia ja muistuttaa tyyliltään Firenzen ja Venetsian renessanssia.[4] Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Friedrich August Stüler ja sisätilat ruotsalainen Fredrik Wilhelm Scholander. Talon suunnittelu ja rakentaminen kestivät 20 vuotta, ja ne tulivat hyvin kalliiksi, sillä niissä käytettiin uudenaikaisia rakennustekniikoita. Scholanderin alkuperäistä suunnitelmaa ei kelpuutettu sellaisenaan, vaan suunnittelijaksi pyydettiin ajan johtavana museoidensuunnittelijana pidetty Stüler. Niin sanottu kustavilainen sali on Gustaf Lindgrenin suunnittelema lisäys vuodelta 1921.[5]
Julkisivu on jonkin verran rapistunut vuosien varrella, sillä sen pääasiallisena pinnoitteena käytettiin Borghamnista tuotua Vätternin kalkkikiveä, joka oli laadultaan vaihtelevaa. Venetsialaistyylisessä portiikissa käytettiin ruotsalaista Kolmårdenin marmoria. Porraskäytävän seinät on koristeltu tunnettujen ruotsalaisten taidemaalarien tekemillä seinämaalauksilla, joista näyttävimpiä ovat Carl Larssonin maalaukset 1890-luvulta.[5]
Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoelman historia ulottuu vuoteen 1500 ja Kustaa Vaasan Gripsholmin linnaan. Kuninkaallinen kokoelma kasvoi vähitellen hankintojen ja sotasaaliiden karttuessa. Kuningatar Kristiinan luovuttua kruunusta vuonna 1654 ja muutettua Roomaan hän alkoi työskennellä erityisesti Italian renessanssin mestareiden parissa. Kuninkaallisen palatsin tulipalo vuonna 1697 tuhosi monia taideaarteita.
Nykyinen kokoelma perustuu pääosin Carl Gustaf Tessinin ja Kustaa III:n kokoelmiin. Tessin toimi suurlähettiläänä Pariisissa vuosina 1739–1742 keräten tasokasta ranskalaista aikansa nykytaidetta. Museo perustettiin vuonna 1792 Kustaa III:n muistoksi, jolloin hänen kokoelmansa siirtyi julkiseen omistukseen.[4]
Maalaustaide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalaustaiteen kokoelmassa on 10 800 teosta. Mukana on huomattavaa hollantilaista 1600-luvun ja ranskalaista 1700-luvun taidetta, kuten Rembrandtin Keittiöpalvelija ja Watteaun Rakkauden oppitunti. Museo omistaa useita ranskalaisten impressionistien teoksia sekä merkittävän venäläisten ikonien kokoelman.
Museossa on maailman suurin miniatyyritaiteen kokoelma.
Kansallismuseossa on erityisen näkyvästi esillä ruotsalainen taide 1500-luvulta 1800-luvulle. Ruotsin taidehistorian kohokohtia ovat muun muassa Roslinin Nainen ja huntu ja Zornin Juhannustanssi.
Taidekäsityö ja muotoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koristetaiteen, muotoilun ja teollisen muotoilun kokoelma kattaa ajan vuodesta 1300 nykypäivään. Kokoelmassa on noin 30 000 esinettä, josta kolmannes on keramiikkaa, mutta myös tekstiilitaidetta, lasia, jalometalliesineitä, huonekaluja ja kirjoja.
Uudet hankinnat koostuvat pääasiassa esineistä Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Edustettuna on myös muiden maiden muotoilun kehitykseen vaikuttavia teoksia.
Osia muotoilukokoelmasta on esillä pysyvissä näyttelyissä, joiden otsikot ovat "Muoto Ruotsissa 1500-1740" sekä "Moderni muoto 1900-2000".
Kuvanveisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon kuvanveistokokoelmassa on tuhansia teoksia eri aikakausilta. Siihen kuuluvat myös museorakennuksen veistokset. Museo vastaa kolmesta erillisestä veistoskokoelmasta: Kustaa III:n antiikkimuseon (Kuninkaanlinnassa), Oragerie-museon (Ulrikssdalsin linna) ja Museum de Vriesin (Drottingholmin linna) kokoelmista.
Kuvanveistokokoelmassa on muun muassa Johan Tobias Sergelin, Johan Niklas Byströmin, Bengt Erland Fogelbergin ja Per Hasselbergin teoksia. Ulkomaisen taiteen kokoelma sisältää klassisen antiikin veistoksia ja maalauksia keskiajalta vuoteen 1900, esimerkiksi Francesco Lauran, Giovanni Bolognan, ja Adriaen de Vriesin teoksia.
Piirustukset ja grafiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon kokoelma kattaa noin 500 000 piirustusta ja grafiikan vedosta keskiajan lopulta vuoteen 1900. Keskeisiä ovat Carl Gustav Tessinin hankkimat yli 2 000 mestaripiirustusta hänen Pariisin ajaltaan. Erityisen merkittäviä ovat myös Rembrandtin, Watteaun, Édouard Manet’n, Johan Tobias Sergelin, Carl Larssonin, Carl Fredrik Hillin ja Ernst Josephsonin teokset.
Kansallinen muotokuvien ja linnojen kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallismuseo vastaa useiden linnojen ja museoiden taide- ja taidekäsityökokoelmista eri puolilla Ruotsia. Osa siitä on Gripsholmin linnassa, jossa on kansallinen muotokuvakokoelma, Lackön, Ulriksdalin ja Nynäsin linnoissa.
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon vastuulla on laajentaa ja syventää vastuualueellaan olevaa tietoa. Useita tutkimushankkeita toteutetaan museon oman henkilökunnan lisäksi ulkopuolisten tutkijoiden kanssa.
Kirjasto ja arkistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museolla on yhteinen taidekirjasto Moderna Museetin kanssa. Museossa on myös valokuva-arkisto ja historiallinen arkisto. Eräs osa museota on Ruotsin muotokuva-arkisto (Svenska Porträttarkivet SPA), joka dokumentoi tai tekee ruotsalaisten taiteilijoiden muotokuvia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Public register of government agencies in Sweden. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Berndt Arell johtajaksi Kansallismuseoon Ruotsiin Yle Uutiset. 16.6.2011. Viitattu 27.10.2014.
- ↑ Yle-uutiset: Ateneumin johtaja Susanna Pettersson Ruotsin kansallismuseon ylijohtajaksi: "En hakenut virkaa, minuun oltiin yhteydessä", 21.3.2018, viitattu 28.4.2018
- ↑ a b Museets historia Nationalmuseum. Nationalmuseum. Arkistoitu 12.6.2011. Viitattu 17.6.2011. (ruotsiksi)
- ↑ a b Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 87–88. Norstedts, Tukholma 2012.
- ↑ Samlingarna (museon verkkosivu) Nationalmuseum. Nationalmuseum. Arkistoitu 13.6.2011. Viitattu 17.6.2011. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruotsin kansallismuseon kotisivu (ruotsiksi)