Christian Sibelius

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Christian Sibelius 1910-luvulla

Christian Sibelius (28. maaliskuuta 1869 Hämeenlinna2. heinäkuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, professori ja psykiatrian uudistaja.

Ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius nimitettiin psykiatrian dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1900. Hän kuului Alexander Homénin koulukuntaan ja toi neurologiaa Lapinlahden, Kivelän ja Marian sairaalaan. Hänen väitöstutkimuksensa ohjaajana toimi Homén, ja tutkielma käsitteli selkäytimen patologiaa; väitöskirja tunnustettiin erittäin ansiokkaaksi. Vuonna 1904 Sibeliuksesta tuli Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri ja vuonna 1908 Helsingin yliopiston psykiatrian ylimääräinen professori. Hän perusti Lapinlahteen neuropatologisen laboratorion ja hänen johdollaan sai alkunsa Suomen Psykiatriyhdistys vuonna 1913.

Huolimatta työstään mielisairaalan ylilääkärinä Sibelius selitti vuonna 1911 tietokirjaan Oma maa tekemässään artikkelissa, että terveyden ja mielisairauden välimaastoon sijoittuvat ihmiset ovat "degeneroituneita" ja "ehdottomasti ala-arvoisia yhteiskunnan jäseniä".[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibeliuksen isä, Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius, kuoli lavantautiin heinäkuussa 1868.[2] Äiti oli Pyhäjoen rovastin tytär Maria Charlotta (o.s. Borg).[3] Jean-veljen lisäksi Christian Sibeliuksella oli sisar Linda Maria (1863–1932), jonka mielenterveys horjui. Hän sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja kuoli Nikkilän mielisairaalassa.[4]

Sibeliuksen puoliso oli kirjailija Nelma Sibelius (o.s. Kaino Ihanelma Swan (18781970) ja heille syntyi neljä lasta. Tytär Rita Elisabeth Sibeliuksesta (s. 1907) tuli sekä silmä- että reumatauteihin erikoistunut lääkäri.[5]

Christian Sibelius oli, kuten veljensä Jean Sibelius, lahjakas kamarimuusikko ja esiintyikin nuorena veljensä kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aatu Poutanen: Katsaus verbaalisten auditiivisten hallusinaatioiden historiaan ja tutkimukseen (s. 22) Mieli ja toinen -projekti. Kesä 2015. Turun yliopisto.
  2. Sibelius-suku, Sibelius.fi
  3. Elämänvaiheet 1865–1957, Ainola.fi
  4. Helsingin Sanomat 3.11.2015
  5. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 599. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.