Catalina Lancasterilainen

Lancasterin Catalina

Catalina Lancasterilainen oli Kastilian kuningatar naituaan kuningas Henrik III:n ja miehensä kuoleman 1406 jälkeen alaikäisen poikansa Juhana II:n sijaishallitsija. Catalinan isä oli englantilainen Juhana Gent ja äitinsä vuonna 1369 syrjäytetyn Kastilian kuninkaan Pietari I Julman tytär Constanza.

Vuonna 1406 kruununperijä Juhana II oli kaksivuotias, kun hallitusvalta jaettiin Catalinan ja Juhanan sedän Aragonian kuninkaan Ferdinand I:n kesken. Sijaishallitsijat sopivat 1407 keskinäisestä jaosta siten, että Catalina hallitsi pohjoisosia ja Ferdinand I Toledoa, Extremaduraa, Murciaa ja Andalusiaa. Ferdinandin kuoleman jälkeen Catalina jatkoi yksin poikansa sijaishallitsijana aina kuolemaansa 1418 saakka.

Catalina lähetti edustajansa Konstanzin kirkolliskokoukseen pohtimaan paavin asemaa. Vaikka hallitsijat sanoutuivat irti kuuliaisuudesta Avignonin paaville, Catalina antoi salaisen tukensa syrjäytetylle vastapaavi Benediktus XIII:lle.

Catalina pakotti muslimit kantamaan kirkkaankeltaista sinisellä kuulla koristeltua viittaa ja määräsi näille monia jokapäiväistä elämää vaikeuttaneita säädöksiä: muslimien tuli kaupungeissa elää omilla asuinalueillaan, heitä ei hyväksytty julkisiin virkoihin eikä moniin muihin tehtäviin. Hän myös ahdisti juutalaisia ja määräsi 1412 Valladolidissa juutalaiset kantamaan erityistä keltaista vaatetta sekä elämään getoissa, jotka oli öisin lukittu, jotta juutalaisten ja kristittyjen kanssakäyminen hankaloituisi. Kristittyjä kiellettiin asettumasta juutalaisten palvelukseen tai syömään juutalaisten kanssa. Vielä vuonna 1465 johtavat aateliset vaativat vuoden 1412 Vallodolidin säädösten hengessä inkvisitiota koetellakseen kristityiksi kääntyneiden juutalaisten oikeaa uskoa.

Lähteet

• O´Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)