Juhana Gent

John of Gaunt, Lancasterin herttua n. 1593. Hänen tunikassaan on Kastilian ja Leónin kuninkaalliset vaakunat läpäisemässä isän puoleisia kuninkaallisia vaakunoita, Tudor-tyylisessä vaakunakilvessä (Sukkanauharitarikunnan symbolilla rajattu) Kastilia ja León on aviopuolison sydänkilven peittämänä, mikä edustaa hänen oikeuttaan valtakuntaan toinen avioliittonsa Kastilian Constanzan perusteella. Hän on pukeutunut mustaan ​​haarniskaan, kuten vanhin veljensä Edvard Musta prinssi. Kirjoitus latinaksi: Johannes filius quartus Edwardi Tertii. Rex Castellae et Legione (sic, Legionis?) Dux Lancastriae Constabularius Caste(llae) de Queensbourg quinto Octobris Anno Regni Edwardi Tertii Anglia(e) 50o Franciae 37o ("Johannes, Edward III:n neljäs poika. Kastilian ja Leónin kuningas (Castella) et Legio), Lancasterin herttua, Queenborough'n linnan konnetaabeli 5. lokakuuta Edward Kolmannen, Englannin 50. (eli 1376) Ranskan 37. hallituskauden vuonna.

John of Gaunt (vas.) ja Portugalin kuningas Juhana I neuvottelussa (n. 1480-1483).

John of Gaunt (24. kesäkuuta 1340 – 3. helmikuuta 1399) oli Lancasterin ensimmäinen herttua.

Suku

Hän Englannin kuningas Edvard III:n ja Philippa de Hainaultin kolmanneksi vanhin aikuiseksi elänyt poika. Hän sai nimensä syntymäpaikkansa, belgialaisen Gentin (engl. Gaunt) kaupungin mukaan. Hänen veljiään olivat Edvard Musta prinssi ja Yorkin herttua Edmund of Langley.

Varakas Gaunt oli yksi merkittävistä vaikuttajista kuningaskunnassa veljenpoikansa Rikhard II:n ollessa vielä alaikäinen kuningas. Hän oli myös osallisena useissa poliittisissa selkkauksissa, mutta piti huolen ettei häntä suoraan yhdistettäisi nuoren kuninkaan vastustajiin.

Avioliitot ja jälkeläiset

Johnin ensimmäinen puoliso oli pikkuserkun serkku Blanche of Lancaster (1342–1368), jonka kanssa hän avioitui 19. toukokuuta 1359 Readingin luostarin kirkossa. Blanche oli Lancasterin herttua Henry of Grosmontin ja Isabel de Beaumontin kahdesta tyttärestä nuorempi. He olivat molemmat kuningas Henrik III:n jälkeläisiä. Varallisuus ja Lancasterin herttuakunnan maaomaisuus, jonka Blanche toi avioliittoon, oli Johnin omaisuuden perusta. Blanche kuoli 22-vuotiaana 12. syyskuuta 1368 Tutburyn linnassa todennäköisesti ruttoon puolisonsa ollessa ulkomailla.

Heille syntyi seitsemän lasta, joista kolme eli aikuiseksi asti:

• Philippa of Lancaster (1360–1415), avioitui Portugalin kuningas Juhana I:n (1357–1433) kanssa.
• John (1362–1365), kuoli 3-vuotiaana
• Elizabeth (1364–1426), avioitui (1) vuonna 1380 Pembroken jaarli John Hastingsin (1372–1389) kanssa, avioliitto mitätöitiin 1383; avioitui (2) vuonna 1386 Exeterin herttua John Hollandin (1350–1400) kanssa; avioitui (3) Fanhopen ja Milbroken paroni Sir John Cornwallin (k. 1443) kanssa
• Edward (1365), kuoli alle vuoden ikäisenä
• John (1366–1367), kuoli alle vuoden ikäisenä
• Henrik IV (1367–1413) avioitui (1) Mary de Bohunin (1369–1394) kanssa; avioitui (2) Bretagnen herttuatar Jeanne de Navarren (1368–1437) kanssa
• Isabella (1368–1368), kuoli alle vuoden ikäisenä

Hänen toinen puolisonsa vuonna 1371 oli Constanza (1354–1394), Kastilian kuningas Pietari I Julman ja tämän rakastajattaren María de Padillan avioton tytär. Veli Edmund avioitui nuoremman sisaren Isabelin (1355–1392) kanssa. John lähti suuren laivaston kanssa kesäkuussa 1386 Espanjaan vaatimaan puolisonsa isänperintöä, Kastilian valtaistuinta itselleen, josta hän palasi vasta vuonna 1390.

Johnille ja Constanzalle syntyivät lapset:

• Catalina de Lancaster (1373–1418), avioitui Kastilian kuningas Henrik III:n kanssa. Heidän poikansa oli Kastilian kuningas Juhana II.
• John (1374–1375), kuoli alle vuoden ikäisenä

Toisen avioliittonsa aikaisen rakastajattarensa ja myöhemmän vihityn vaimonsa, Lancasterin herttuatar Katherine Swynfordin (o.s. de Roet/Roelt) kanssa. Lapset laillistettiin vuonna 1397, mutta heiltä estettiin pääsy kruununperimysjärjestykseen.

• John Beaufort, Somersetin jaarli (1373–1410), meni naimisiin Margaret Hollandin kanssa. Hänen pojanpoikansa oli Englannin kuningas Henrik VII.
• Henry Beaufort, Winchesterin piispa, kardinaali (1375–1447)
• Thomas Beaufort, Exeterin herttua (1377–1427), meni naimisiin Margaret Nevillen, sir Thomas de Nevillen Hornbyn ja tämän nimeltä tuntemattoman vaimon tyttären kanssa
• Joan Beaufort (1379–1440); naimisissa (1) Robert Ferrers, Boteler of Wemin paroni; (2) Ralph Neville, Westmorlandin jaarli

Suhteesta Marie de St. Hilairen, Johnin äidin, kuningatar Filippa de Hainautin hovinaisen kanssa:

• Blanche (1359–1388/1389), meni naimisiin sir Thomas Morieux'n (1355-1387) kanssa vuonna 1381, liitto oli lapseton. Morieuxilla oli useita tärkeitä tehtäviä, kuten Tower of Londonin konnetaabeli ja kuningas Richard II:n ylitallimestari

Johnin laillisiin jälkeläisiin eli Lancaster-sukuun kuuluivat kuninkaat Henrik IV, Henrik V ja Henrik VI. Hänen laillisia lapsiaan olivat myös Filippa of Lancaster, josta tuli Portugalin kuningas Juhana I:n puoliso, Exeterin herttuatar Elisabet ja Catalina de Lancaster, josta tuli Kastilian kuningas Henrik III:n puoliso.

Hänen aviottomia jälkeläisiään pitkäaikaisen rakastajattaren Katherine Swynfordin kanssa, josta tuli hänen kolmas vaimonsa olivat Beaufortit. Hänen pojanpojantyttärensä Margaret Beaufort avioitui Tudor-sukuun, jonka ensimmäiseksi kuninkaaksi nousi hänen poikansa Henrik VII.

Perintö

Johnin kuollessa vuonna 1399 hänen omistamansa laajat Lancasterin herttuakunnan alueet takavarikoitiin kruunulle, sillä Rikhard II oli karkottanut Johnin perillisen Henry Bolingbroken vuonna 1398. Bolingbroke kuitenkin palasi ja syrjäytti epäsuosiossa olleen Rikhard II:n. Hänestä tuli Englannin kuningas Henrik IV, John of Gauntin ensimmäinen jälkeläinen Englannin valtaistuimella.

Lähteet

• O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Lisää tietoa Juhana Gentistä (Arkistoitu – Internet Archive)