CICAT2025-tutkimushanke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

CICAT2025[1] on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. Tutkimushankkeessa pyritään vauhdittamaan siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen monitieteisessä konsortiossa yhdistyy osaaminen teknologiasta, liiketoiminnasta, politiikasta, taiteesta, lingvistiikasta, lainsäädännöstä ja sidosryhmävuorovaikutuksesta.

Tutkimusteemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalyytit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeessa tutkitaan katalyyttejä, jotka edistävät kiertotalouden siirtymistä innovaatioekosysteemeistä liiketalousekosysteemeihin. Tutkitut katalyytit liittyvät teknologiaan, liiketoimintamalleihin, organisoitumiseen ja johtamiseen, sääntelyyn, kestävyyssuunnitteluun, kieleen ja visuaalisuuteen. Tuloksena luomme laaja-alaisen käsityksen siitä, miten eri katalyytit toimivat yhdessä kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeessa on määritelty katalyytti-käsite.

Katalyytti on positiivinen muutosvoima, joka vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen. Katalyyttien tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten systeeminen muutos tapahtuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Katalyytit vaikuttavat konkreettisesti kiertotalouden toimintoihin, vuorovaikutuksiin ja takaisinkytkentöihin systeemin sisällä. Katalyytit luovat ja ylläpitävät suotuisia olosuhteita kiertotalouden edistymiselle. Usean katalyytin ryhmät voivat luoda muutosareenoita, jotka vauhdittavat siirtymistä kiertotalouteen.

Kiertotalousekosysteemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeessa tutkitaan kiertotalousekosysteemejä. Tuloksina on luotu rakenteellisen kartan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemeistä sekä luokittelun kiertotalouden toimijoista ja muutosagenteista. Hankkeessa on määritelty kiertotalousekosysteemi-käsite. Kiertotalousekosysteemi on monen toimijan muodostama verkostomainen kokonaisuus, jossa vuorovaikutuksessa olevilla toimijoilla on toisiaan täydentäviä rooleja. Kiertotalousekosysteemin toimijat voivat olla yrityksiä, kaupunkeja, ministeriöitä, yliopistoja, yleishyödyllisiä organisaatioita ja kansalais-kuluttajia. Yksittäinen toimija voi kuulua useaan ekosysteemiin eikä toimijan aina tarvitse edes tiedostaa olevansa osa ekosysteemiä.

Ekosysteemi syntyy yhteisen tavoitteen ympärille. Kiertotaloudessa tavoite voi olla esimerkiksi resurssikierron aikaansaaminen, kiertotalousosaamisen kehittäminen tai kiertotalousliiketoiminnan toteuttaminen. Kiertotalousekosysteemeissä voidaan nähdä piirteitä muista ekosysteemityyppeistä, esimerkiksi innovaatio-, liiketoiminta- tai alustaekosysteemeistä.

Kestävä kiertotalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanke keskittyy kiertotalouden transitioon ja katalyytteihin kaupungeissa erityisesti politiikkamuutoksen näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan kaupunkien strategioita, kestävyysohjelmia ja kaupunkikehityshankkeita, joiden avulla kiertotalous tulee osaksi kaupunkikehitystä. Tuloksena esitämme, miten erilaiset kestävyyspolut rakentuvat ja tukevat kiertotalouden transitiota. Hankkeessa on myös määritelty kestävä kiertotalous -käsite.

Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan. Kestävässä kiertotaloudessa toimintaa tarkastellaan yritysten, kaupunkien ja muiden organisaatioiden sekä kansalaisten toiminnassa ja sen edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla. Kestävää kiertotaloutta edistettäessä tulee arvioida ja ottaa huomioon toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset eri sidosryhmien näkökulmasta sekä suhteessa globaaleihin kestävyysrajoihin nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CICAT2025 CICAT2025. Viitattu 25.4.2023.