Strategisen tutkimuksen neuvosto
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on Suomen Akatemian yhteydessä toimiva asiantuntijaryhmä, joka arvioi yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä Suomessa rahoituksen osoittamiseksi tälle työlle.[1] Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.[2] Strategisen tutkimuksen "erityispiirteitä ovat tutkijoiden ja yhteiskunnan toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen panostaminen tutkimuksen kaikissa vaiheissa, tutkimuksen monialaisuuden ja tieteidenvälisyyden korostaminen sekä tutkimusaiheiden keskittyminen yhteiskunnan haasteisiin."[3]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strategisen tutkimuksen neuvosto perustettiin 2014 muuttamalla lakia Suomen Akatemiasta (482/2014) osana valtion tutkimuslaitosuudistusta. STN:n perustamisen taustalla oli ajatus, että monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita koskevien yhteiskunnallisten päätösten tieteellisen pohjan tulisi olla aikaisempaa monipuolisempi.[3] Periaatepäätös tutkimuslaitosuudistuksesta tehtiin jo edeltävänä vuonna 5.9.2013.[4] Hallituksen esityksessä strategista tutkimusta koskevaksi laiksi todetaan 2014, että "tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle perustetaan kolmas kilpaillun rahoituksen pilari, strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline, strategisen tutkimuksen neuvosto, joka rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta."[5]
Valtioneuvosto asetti 25.9.2014 ensimmäisen Per Mickwitzin johtaman Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) toimikaudeksi 26.9.2014–31.12.2018. Ensimmäisessä kokoonpanossa mukana olivat myös Jaakko Kiander, Sixten Korkman, Markku Kulmala, Petra Lundström, Juho Saari, Katariina Salmela-Aro, Leena Sarvaranta ja Irma Thesleff.[6] Kimmo Nuotion johtama toinen STN:n kokoonpano asetettiin kaudelle 1.1.2019–31.12.2021[7] ja Anu Kaukovirran johtama kolmas kokoonpano kaudelle 1.1.2022–31.12.2024[8]. Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Strategisen tutkimuksen rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strateginen tutkimus on ohjelmamuotoista. Strategisen tutkimuksen ohjelmat perustuvat vaihtuviin teemoihin[9]. STN muotoilee uudet teema-aloitteet vuosittaisen vuorovaikutteisen teemaprosessin myötä, jonka päätteeksi STN tekee valtioneuvostolle aloitteen seuraavista strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteestä.[10] Valtioneuvosto ohjaa teemapäätöksellään korkeatasoista ja pitkäjänteistä tutkimusta merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.[10] Strategisen tutkimuksen neuvosto päättää itsenäisesti tutkimuksen ohjelmarakenteesta, ohjelmien rahoituksesta ja tutkimushankkeiden valinnasta.[5] Rahoitettavat hankkeet valitaan tieteellisen laadun ja tutkimushankkeen yhteiskunnallisen merkittävyyden perusteella. STN käyttää rahoituspäätösten teon tukena riippumattomista asiantuntijoista koostuvien arviointipaneelien antamia arvioita. Paneeleihin kootaan koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita.[11]
Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille tutkimuskonsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodolla rahoitetaan pitkäjänteistä ja monitieteistä tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin ja palvelee myös elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä sekä työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä. Samalla kehitetään toimintatapaa, jossa korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa monipuolisesti tiedonkäyttäjät ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa yhteiskunnan eri osa-alueilla.[1] Strategisen tutkimuksen neuvosto ei rahoita lyhytkestoisia selvitys-, seuranta- ja arviointitutkimuksia. Tyypilliset strategisen tutkimuksen ohjelmat kestävät kuusi vuotta. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää aina tutkimuksen suunnittelusta alkaen.[2]
Strategisen tutkimuksen vuosittainen myöntövaltuus on noin 55,6 miljoonaa euroa.[12]
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strategisen tutkimuksen alkuvaiheissa julkaistussa artikkelissa arvioitiin kriittiseen sävyyn strategisen tutkimuksen neuvoston ensimmäiseen hakuun lähetettyjen 130:n tutkimussuunnitelman laatimisen hinnaksi (tutkijoiden suunnitelmiin käyttämää työaikaa arvioiden) jopa noin 3,3 miljoonaa euroa[13]. Alkuun rahoitusmuodon monitieteisyyttä ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä painottaneissa toimintatavoissa oli totuttelua, mutta sittemmin strategisen tutkimuksen rahoitus on vakiintunut osaksi kansallista tutkimusrahoituksen järjestelmää, hakemusmäärät tasoittuneet ja vuosittain vaihtuviin teemoihin perustuvat ohjelmat, hakukriteerit ja konsortiomainen toimintatapa ovat tulleet tiedeyhteisölle tutuiksi.[14], [15], [16] Suomen Akatemian arvioinnissa 1.3.2022 strategista tutkimusta kuvataan niin kutsuttuna kolmannen sukupolven tiederahoituksena, joka keskittyy paitsi monitieteiseen ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittyvään korkeatasoiseen tutkimukseen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen niin myös tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käytänteiden kehittämiseen.[17] Strategisen tutkimuksen rahoitusta arvioidaan 2021–2022 Tampereen yliopiston professori Jussi Kivistön johtamassa VN TEAS -hankkeessa ”Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon arviointi” (TIETOVA).[18] Maaliskuussa 2022 julkaistussa TIETOVA-hankkeen ensimmäisessä politiikkasuosituksessa todetaan, että "strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto (STN) on tarjonnut uudenlaisen mahdollisuuden kehittää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua. Parhaimmillaan rahoitusmuoto mahdollistaa siirtymistä yksilökeskeisestä lineaarisesta tiedeneuvonnasta kohti moninäkökulmaista ja verkostomaista tukea päätöksenteolle."[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b STN-rahoituksen ominaispiirteitä Suomen Akatemia. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ a b Yleiskuvaus Suomen Akatemia. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ a b Mickwitz, Per & Maijala, Riitta: Strateginen tutkimus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto. Tieteessä tapahtuu, 2015, 33. vsk, nro 6. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta periaatepäätös Valtioneuvosto. 6.9.2013. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ a b FINLEX ® - Hallituksen esitykset: HE 25/2014 finlex.fi. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Valtioneuvoston yleisistunto 25.9.2014[vanhentunut linkki]
- ↑ Strategisen tutkimuksen neuvosto nimitettiin - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 27.6.2018. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Suomen Akatemian hallitus ja tieteelliset toimikunnat sekä strategisen tutkimuksen neuvosto asetettiin - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Ohjelmat ja hankkeet Suomen Akatemia. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ a b Strategisen tutkimuksen teemat Suomen Akatemia. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Usein kysyttyä STN-rahoituksesta Suomen Akatemia. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Strategisen tutkimuksen teema-alueet ja painopiste vuodelle 2021 Valtioneuvosto. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Kultti, K., Nurminen, M. & Tukiainen, J.: Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2015, 111. vsk, nro 4, s. 545-546. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Strateginen tutkimus tietopohjaisen poliittisen päätöksenteon tukena Tieto käyttöön. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ Strateginen tutkimus: Mitä siitä seuraa? Suomen Akatemia. Viitattu 9.6.2022.
- ↑ Strategista tutkimusta tarvitaan enemmän Suomen Akatemia. Viitattu 9.6.2022.
- ↑ Erik Arnold, Katharina Warta, Kimmo Halme, Gerwin Evers, Amber van der Graaf, Katri Haila: Evaluation of the Academy of Finland julkaisut.valtioneuvosto.fi. 1.3.2022. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
- ↑ TIETOVA: Tutkimustiedosta toimintaan ja vaikuttavuuteen: Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin arviointi Tampereen korkeakouluyhteisö. Viitattu 8.6.2022.