Béarn
Béarn (oksitaani: Bearn tai Biarn; baski: Bearno tai Biarno; latina: Benearnia tai Bearnia) on yksi Ranskan historiallisista maakunnista, joka sijaitsee Pyreneiden vuoristossa ja vuoriston alaisella tasangolla Lounais-Ranskassa. Béarnin pääkaupungit olivat Beneharnum (vuoteen 841), Morlaàs (noin vuodesta 1100), Orthez (1200-luvun toiselta puoliskolta) ja sitten Pau (1400-luvun puolivälistä alkaen).[1]
Béarn rajoittuu lännessä Baskimaan Souleen ja Ala-Navarran maakuntiin, pohjoisessa Gascogneen (Landes ja Armagnac), idässä Bigorreen ja etelässä Espanjaan (Aragonia).
Nykyään Béarnin alueen tukipilareita ovat öljyteollisuus, ilmailu- ja avaruusteollisuus (helikopterien turboakselimoottoreiden valmistajan Turbomecan myötä), matkailu ja maatalous.
Alexandre Dumasin Kolme muskettisoturia -romaanissa päähenkilö D'Artagnan tuli Béarnista (hän mainitsee osallistuneensa siellä isänsä hautajaisiin toisessa kirjassa, Twenty Years After). Se, että d'Artagnania kutsutaan Gasconiksi, ei ole yllättävää eikä väärin, koska Béarn on osa Gascognea.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Béarn tulee Beneharnumista, muinaisten venarnilaisten pääkaupungista, jonka viikingit tuhosivat vuonna 840. Moderni Lescuren kaupunki on rakennettu Beneharnumin paikalle.[2]
Esihistoriallinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maataloutta ja metallurgiaa harjoitettiin alueella ensimmäisen kerran noin 4000 vuotta sitten. Béarnista on löydetty monia dolmeneja, tumuluksia ja megaliittejä, joka viittaa siihen, että esi-isien palvonta oli tärkeää uskonnollista toimintaa neoliittisessa Béarnissa. Megaliittien rakentaminen Béarnissa jatkui pronssikaudelle asti.
Linnoitettuja kyliä rakennettiin myös neoliittiseen Béarniin ja näiden jäännöksiä on löydetty Assonin, Bougarberin ja Lacqin läheltä.
Antiikin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liguurit miehittivät Béarnin noin 3000 vuotta sitten. Vuoteen 500 eaa. mennessä iberit näyttävät korvanneen liguurit. Useiden Béarnin kaupunkien nimet päättyvät -os-päätteisiin (esim. Gelos, Urdos ja Arros) viitaten iberiseen alkuperään.
Alueesta tuli osa Rooman valtakuntaa ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Diocletianus sisällytti Bearnin roomalaiseen Novempopulanian provinssiin. Rooman vaikutus alueella hiipui viidennellä vuosisadalla eaa. ja Béarn koki useita barbaarien hyökkäyksiä. Vandaalit, visigootit, merovingit ja lopulta Karolingit valloittivat Béarnin.
500-luvulla kristinusko saapui Béarniin. Béarnin maalaisluonteen vuoksi kristinuskon vakiintuminen kesti pidempään kuin muualla Ranskassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Béarn (Traditional province, France) www.fotw.info. Viitattu 9.1.2022.
- ↑ Beneharnum/Benearnum, Lescar – Digital Atlas of the Roman Empire imperium.ahlfeldt.se. Viitattu 10.1.2022.
