Brian Holland

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Brian Holland (s. 15. helmikuuta 1941 Detroit) on yhdysvaltalainen lauluntekijä ja musiikkituottaja. Hänet tunnetaan erityisesti työstään veljensä Eddie Hollandin ja Lamont Dozierin kanssa Motown-yhtiössä 1960-luvulla.

Hollandin uran ensimmäisiin hitteihin kuuluu The MarvelettesinPlease Mr. Postman” (1961), josta tuli Motown-levymerkin ensimmäinen listaykköseksi noussut julkaisu. Holland osallistui kappaleen kirjoittamiseen ja toimi myös yhtenä singlen tuottajista.[1][2] Vuonna 1963 hän aloitti yhteistyön tuottaja-laulunkirjoittaja Lamont Dozierin ja veljensä Eddie Hollandin kanssa.[2]

Kolmikko kirjoitti ja tuotti Motown-artisteille lukuisia hittejä ja oli merkittävä tekijä pienen detroitilaislevymerkin nousussa kansalliseen menestykseen.[2] Heidän tuotantoonsa sisältyivät Martha and the Vandellas -yhtyeen kappaleet ”Come and Get These Memories”, ”Heatwave” ja ”Quicksand”, The Isley Brothersin ”This Old Heart of Mine”, The Four Topsin ”I Can’t Help Myself” ja ”Reach Out, I’ll Be There” sekä Marvin Gayen ”Can I Get a Witness” ja ”You’re a Wonderful One”. The Supremes nauhoitti kuusi peräkkäistä Hollandien ja Dozierin kappaletta, mukaan lukien ”Stop! In the Name of Love”, ”Baby Love” ja ”You Can’t Hurry Love”.[1]

Dozier ja Hollandit ajautuivat erimielisyyksiin Motownin kanssa rojaltien jakamisesta, ja kaksivuotisen oikeuskäsittelyn jälkeen kolmikko päätti vuonna 1968 perustaa oman yhtiönsä. He alkoivat tuottaa musiikkia omien Invictus- ja Hot Wax -levymerkkiensä alla muun muassa Freda Paynelle, Chairman of the Boardille ja Honey Conelle.[1][2] Vuonna 1972 julkaistiin Hollandin laulama kappale ”Don’t Leave Me Starvin’ for Your Love”, joka menestyi kohtalaisesti. Seuraavana vuonna Lamont Dozier lähti yhtiöstä jatkaakseen laulu-uraansa.[3] Brian ja Eddie Holland jatkoivat yhdessä joitakin vuosia, kunnes yhtiö lakkautettiin lopullisesti 1970-luvun puolivälissä. Brian Holland jatkoi 1970-luvulla musiikin tuottamista itsenäisesti, mutta ei saavuttanut enää Motown-vuosiensa vertaista menestystä.[3]

Holland–Dozier–Holland valittiin vuonna 1988 Songwriters Hall of Fameen ja vuonna 1990 Rock and Roll Hall of Fameen.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hardy, Phil: ”Holland, Dozier And Holland”, The Faber Companion to 20th Century Popular Music. Faber and Faber Ltd, 2001. ISBN 0-571-19608-X. (englanniksi)
  2. a b c d e Holland, Dozier and Holland Rock and Roll Hall of Fame. Viitattu 30.10.2012. (englanniksi)
  3. a b Ankeny, Jason: Brian Holland Allmusic. Viitattu 30.10.2012. (englanniksi)
  4. Brian Holland Songwriters Hall of Fame. Viitattu 30.10.2012. (englanniksi)