Brent Seabrook
| Brent Seabrook | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1985 Richmond, Brittiläinen Kolumbia |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Seabs, Seabiscuit, Seabass[1] |
| Pelipaikka | Puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 190 cm |
| Paino | 100 kg |
| Pelinumero | 7 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2005–2020 |
| Seurat | Chicago Blackhawks |
| NHL-varaus |
14. varaus, 2003 Chicago Blackhawks |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Vancouver 2010 | jääkiekko | |
| Alle 18-vuotiaiden MM-kisat | |||
| Kultaa |
Venäjä 2003 | jääkiekko | |
| Nuorten MM-Kilpailut | |||
| Kultaa |
Yhdysvallat 2005 | jääkiekko | |
 Hopeaa |
Suomi 2004 | jääkiekko | |
| Stanley Cup | ||
|---|---|---|
|
Chicago Blackhawks | 2010 |
|
|
Chicago Blackhawks | 2013 |
|
|
Chicago Blackhawks | 2015 |
Brent Seabrook (s. 20. huhtikuuta 1985 Richmond, Brittiläinen Kolumbia) on kanadalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija. Hän edusti koko uransa Chicago Blackhawksia ja voitti seuran paidassa Stanley Cupin vuosina 2010, 2013 ja 2015.
Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seabrook pelasi WHL-junioriliigaa Lethbridge Hurricanesin joukkueessa ja siirtyi sieltä Medicine Hat Tigersiin. Hän teki 42 pistettä kaudella 2002–2003 ja Chicago Blackhawks varasi Seabrookin vuoden 2003 varaustilaisuudessa. Ensiksi Seabrook pelasi Norfolk Admiralsissa, silloisessa Chicagon AHL-joukkueessa vain kolme ottelua ja hänet nostettiin heti Chicago Blackhawksin riveihin. Hän teki tulokkaana 5 maalia ja 32 pistettä kaudella 2004–2005.
Kaudella 2007–2008 Seabrook muodosti pakkiparin Duncan Keithin kanssa. Hän kauden aikana tehot 9+23=32.
Seabrook voitti kaudella 2009–2010 Chicagossa Stanley Cupin. Seabrook voitti myös kaudella 2012–2013 Stanley Cupin Chicagossa. Hän voitti Stanley Cupin Chicagossa kolmannen kerran 2014–2015.[2]
Seabrook loukkasi lonkkansa joulukuussa 2019 ja joutui leikkaukseen, minkä vuoksi hän ei voinut pelata enää loppu kautena 2019–2020. Leikkauksesta kuntoutuminen kesti kauan ja lopulta maaliskuussa 2021 Seabrook ilmoitti lopettavansa pelaajauransa, sillä hän ei kokenut enää pystyvänsä pelaamaan riittävän hyvällä tasolla.[3]
Kansainväliset ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seabrook on edustanut Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta kaksi kertaa junioreiden MM-kisoissa. Vuonna 2004 hän teki 3 pistettä Suomessa pidetyissä kisoissa, joissa he olivat hopealla häviten Yhdysvalloille 3–4. Vuonna 2005 Seabrook teki jälleen kolme pistettä ja hän auttoi joukkuettaan kaatamaan Venäjän finaalissa 6–1. Aikuisten kisoissa Seabrook teki debyyttinsä vuonna 2006 Latviassa pidetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa. Seabrook oli mukana Kanadan jääkiekkomaajoukkueen olympiakultajoukkueessa Vancouverissa 2010.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brent Seabrook Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi) Viitattu 22.7.2010
- Brent Seabrook The Internet Hockey Databasessa (englanniksi) Viitattu 22.7.2010
- Brent Seabrook Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi) Viitattu 22.7.2010
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Blackhawks player nicknames hockeybroadtumblr.com. HockeyBroad.com. Viitattu 7.11.2017. (englanniksi)
- ↑ https://www.nhl.com/news/seabrook-brings-cup-home-to-tsawwassen-b-c/c-40989
- ↑ Seabrook Unable to Continue Playing After 15 Seasons nhl.com. Viitattu 14.4.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brent Seabrook Wikimedia Commonsissa
