Boswell Sisters

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Boswell Sisters
Sisarukset Vet, Connee ja Martha vuonna 1931
Sisarukset Vet, Connee ja Martha vuonna 1931
Tiedot
Toiminnassa 19251936
Tyylilaji laulu
Kotipaikka New Orleans, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Martha Boswell
Connee Boswell
Vet Boswell

Levy-yhtiö

Victor Records
Okeh Records
Brunswick Records
Decca

Aiheesta muualla
www.bozzies.com

The Boswell Sisters oli yhdysvaltalainen laulutrio, jota pidetään ensimmäisenä jazz- ja tanssimusiikkia esittäneenä naistriona.[1] Trion jäsenet olivat sisarukset Martha (9. kesäkuuta 1905 Kansas City, Missouri2. heinäkuuta 1958 Peekskill, New York), Connee (alkup. Connie, 3. joulukuuta 1907 New Orleans, Louisiana11. lokakuuta 1976 New York) ja Vet (alkup. Helvetia, 20. toukokuuta 1909 Birmingham, Alabama12. marraskuuta 1988 Peekskill, New York) Boswell.[2]

Sisarukset kasvoivat New Orleansissa jazz-musiikin alkuvuosina ja he oppivat musiikkia kotinsa mustilta palveluskunnan jäseniltä. He opiskelivat aluksi instrumentaalimusiikkia, Martha pianonsoittoa, Helvetia viulua, kitaraa ja banjoa sekä Connee selloa, saksofonia ja pasuunaa. He esiintyivät kerran jopa New Orleansin filharmonikkojen kanssa. Vuoteen 1925 mennessä he olivat muodostaneet lauluryhmän, mutta heidän ensimmäiset levynsä eivät tuoneet mainittavaa menestystä.[2]

Sisarukset löysivät menestyksensä avaimeksi muodostuneen tyylin ensimmäisen radioesiintymisensä yhteydessä. Päälaulajana toiminut Connee oli vilustunut, jonka vuoksi hän esiintyi heikentyneen äänensä kera lähempänä mikrofonia. Nyt löytynyt ääni toi yhtyeen lauluharmonian paremmin esille ja Connee Boswellia pidetään eräänä ensimmäisistä laulajista, jotka käyttivät mikrofonin kapasiteetin täysimittaisesti hyväkseen.[2]

Yhtye oli suosionsa huipulla vuosina 19301935, jolloin he tekivät myös tärkeimmät levytyksensä. Sisarustrio esiintyi säännöllisesti radiossa ja elokuvissa, kuten Rakkaus ja radio (The Big Broadcast 1932) ja Tähti Pariisista (Moulin Rouge 1934). Trio tuli tunnetuksi tiukoista harmonioistaan, scat-laulutyylistään, instrumentti-imitoinneista ja yllättävistä tempovaihteluista. He leikittelivat alkuperäismelodioitten harmonioilla muutellen niitä täysin uusiin muotoihin ja heidän tyylinsä tuli tunnetuksi kuumana jazzina ja swinginä, jota useat sen ajan jazz-muusikot ihastelivat.[2] Trio teki yhteistyötä useiden aikansa toisten huippunimien, kuten Bing Crosbyn, Burns and Allenin, the Dorsey Brothersin, Benny Goodmanin ja Artie Shaw'n kanssa.[3]

Vuonna 1936, joidenkin Decca-levytysten jälkeen, Vet ja Martha lopettivat uransa asettaen perhe-elämän etusijalle. Connee jatkoi soolouralla kohtalaisella menestyksellä jääden eläkkeelle 1970-luvun puolivälissä. Hän esiintyi pyörätuolissa sairastettuaan lapsena polion. Hänen tuolinsa oli usein korokkeelle nostettuna, jolloin saatiin aikaan vaikutelma, että hän esiintyi seisten. Connee Boswell esiintyi myös useissa elokuvissa 1940-luvulla ja vieraili säännöllisesti 1950-luvun alkupuolen televisiosarjassa Pete Kelly's Blues Jack Webbin aisaparina.[2]

Boswell Sistersiä pidetään ensimmäisenä kevyen musiikin kuuluisana naistriona. Ella Fitzgerald viittasi Connee Boswelliin ainoana esikuvanaan. The Andrews Sisters sai myös paljon vaikutteita Boswellin sisaruksilta. Trion levytyksiä julkaistiin uudelleen 1980-luvulta alkaen ja nykyisin heitä pidetään eräänä merkittävimmistä jazz-lauluyhtyeistä kautta aikojen.[2]

Harmony Sisters tunnusti jäljitelleensä Boswell Sistersia ja kopioineensa heidän laulujaan savikiekoilta. Muutamat näistä pysyivät Valtosen sisarusten ohjelmistossa vuosikymmeniä. Harmony Sistersin esikuvaksi on virheellisesti väitetty Andrew Sistersiä, joiden "liiaksi huutava" laulutyyli ei heitä erityisesti innostanut.[4]

The Recording Industry Association of America listasi Boswell Sistersien levytyksen Alexander’s Ragtime Band erääksi 1900-luvun "Vuosisadan sävelmistä".[3]

  1. Suuri Musiikkitietosanakirja 1 A-B, s. 130. Helsinki: Weilin + Göös ja Otava, 1989. ISBN 951-35-4725-6
  2. a b c d e f the Boswell Sisters Encyclopædia Britannica Online. 2009. Viitattu 3.10.09. (englanniksi)
  3. a b The Boswell Sisters Boswell Museum. Arkistoitu 13.1.2010. Viitattu 3.10.09. (englanniksi)
  4. Maarit Niiniluoto: Sulle salaisuuden kertoa mä voisin : Harmony Sistersin tarina, s. 52–54. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18120-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]