Bernt Evensen
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Bernt Evensen | |||
Maa: Norja | |||
Miesten pikaluistelu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | St. Moritz 1928 | 500 metriä | |
Hopeaa | St. Moritz 1928 | 1 500 metriä | |
Hopeaa | Lake Placid 1932 | 500 metriä | |
Pronssia | St. Moritz 1928 | 5 000 metriä | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Tampere 1927 | yhteispisteet | |
Kultaa | Helsinki 1934 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Helsinki 1931 | yhteispisteet | |
Pronssia | Trondheim 1926 | yhteispisteet | |
Pronssia | Davos 1928 | yhteispisteet | |
Pronssia | Lake Placid 1932 | yhteispisteet | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Tukholma 1927 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Oslo 1928 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Helsinki 1935 | yhteispisteet |
Bernt Evensen (8. huhtikuuta 1905 – 24. elokuuta 1979) oli norjalainen pikaluistelija ja pyöräilijä.
Evensenin urheilu-uran parhaat vuodet ajoittuivat 1920- ja 1930-luvulle, jolloin hän oli maailman kärkikastia. Evensenistä tuli kautta aikain ensimmäinen norjalainen pikaluistelun olympiavoittaja, kun hän vuoden 1928 talviolympialaisissa Sankt Moritzissa jakoi 500 metrin kultamitalin Clas Thunbergin kanssa[1]. Samoissa kisoissa hän saavutti 1 500 metriltä hopeaa[2] ja 5 000 metriltä pronssia[3]. 10 000 metrillä hän oli toisena kunnes kilpailu jouduttiin perumaan lämpimän tuulen sulatettua jään[4]. Neljä vuotta myöhemmin Lake Placidin olympialaisissa Evensen ja maanmiehensä Ivar Ballangrud olivat ainoat eurooppalaiset, jotka saavuttivat mitaleita amerikkalaiseen tyyliin yhteislähtöinä käydyissä kilpailuissa[5]. Evensen voitti 500 metrillä hopeaa[1] ja sijoittui kuudenneksi sekä 5 000:lla[3] että 10 000 metrillä[4].
Yleiskilpailun maailmanmestaruuden Evensen voitti vuosina 1927 ja 1934. Vuonna 1927 hän saavutti ns. triplan, eli voitti Norjan, Euroopan ja maailmanmestaruuden. Voitettuaan neljännen Norjan mestaruutensa vuonna 1935 hän siirtyi työläisten Reidulf-seuraan, joka kuului Norjan työväen urheiluliittoon AIF:aan. Evensen ryhtyi järjestelemään Oslon Bislettillä työläisten MM-kisoja ja voittikin yhden mestaruuden venäläistä Jakov Melnikovia vastaan käydyn tiukan kamppailun tuloksena. Evensen jatkoi luistelu-uraansa aina vuoteen 1940 saakka.
Evensen oli myös hyvä ratapyöräilijä. Hän voitti lajissa kuusi Pohjolan mestaruutta. Hänet palkittiin Egebergs Ærespris -palkinnolla urheilumenestyksensä kunniaksi. Parhaimmillaan Evensen oli aateliskalenterin neljännellä sijalla vuosina 1928–1932.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Evensen Skateresults-tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Winter Olympics, 2002 Edition. Aurum Press, 2001. ISBN 1-85410-807-7.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1924: Charles Jewtraw | 1928: Bernt Evensen / Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Finn Helgesen | 1952: Kenneth Henry | 1956: Jevgeni Grišin | 1960: Jevgeni Grišin | 1964: Terry McDermott | 1968: Erhard Keller | 1972: Erhard Keller | 1976: Jevgeni Kulikov | 1980: Eric Heiden | 1984: Sergei Fokitšev | 1988: Uwe-Jens Mey | 1992: Uwe-Jens Mey | 1994: Aleksandr Golubev | 1998: Hiroyasu Shimizu | 2002: Casey FitzRandolph | 2006: Joey Cheek | 2010: Mo Tae-bum | 2014: Michel Mulder | 2018: Håvard Holmefjord Lorentzen | 2022: Gao Tingyu |