Bercy
Bercy (/bersi:/) on entinen kunta Seinen departementissa Ranskassa, nykyisin Pariisin 12. arrondissementtiin kuuluva kaupunginosa Pariisin itäosassa Seinen pohjois- eli oikealla rannalla (ransk. rive droite).
Bercy sijaitsee Seinen ja Gare de Lyonista alkavan rautatien välissä. Suurin osa siitä oli ennen varastoaluetta, jossa varastoitiin Seinen yläjuoksulta jokialuksilla tuotua tavaraa, varsinkin Burgundin viiniä ja Morvanista saatua puutavaraa. Varastoinnin poistuttua alueelta sinne on rakennettu muun muassa Bercyn areena, nykyiseltä nimeltään AccorHotels Arena, sekä Ranskan talous- ja finanssiministeriön suuri virastorakennus, jonka mukaan ministeriöstä usein käytetään nimitystä Bercy. Lisäksi sinne on perustettu laaja puistoalue, Parc de Bercy.
Nykyinen Bercy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin Bercy käsittää 1,903 neliökilometrin laajuisen alueen. Se rajoittuu lounaassa Seineen, luoteessa Quinze-Vingtsin ja koillisessa Picpusin kaupunginosiin sekä kaakossa Pariisin ja Charenton-le-Pontin väliseen kuntarajaan. Sieltä johtavat Seinen yli vastarannalle sillat Pont de Bercy ja Pont de Tolbiac sekä jalankulkusilta Passerelle Simone de Beauvoir.
Suurin osa alueen vanhoista varastorakennuksista purettiin 1980-luvulla, mutta Cours St. Émilionin varrella sijaitseva osa niistä on säilytetty ja julistettu historiallisiksi muistomerkeiksi. Niissä toimii nykyisin baareja, ravintoloita ja kauppoja sekä tivoliaiheinen museo Musée des Arts Forains.[1]
Muita huomattavia rakennuksia ja muita kohteita Bercyssä ovat:
- Ranskan talous-, finanssi- ja teollisuusministeriö, josta myös käytetään usein nimeä Bercy
- AccorHotels Arena (alkuperäiseltä nimeltään Bercy Arena)
- Bercyn autojuna-asema
- Parc de Bercy, laaja puisto
- Cinémathèque françaisen elokuva-arkisto
- elokuvateatterikompleksi UGC Ciné Cité Bercy
- kirkko Église Notre-Dame-de-la-Nativité de Bercy
- Cimetière Valmy, Charentonin kunnalle kuuluva hautausmaa aivan Pariisin rajan tuntumassa.
Bercyn kautta kulkevat Pariisin metron linjat 6 ja 14, jotka leikkaavat toisensa Bercyn metroasemalla. Kaupunginosassa on lisäksi Cour Saint-Émilionin metroasema, jonka kautta kulkee vain linja 14.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bercy ennen vuotta 1860[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bercyssä ovat Pariisin nykyisen alueen kaikkein vanhimmat säilyneet jäljet muinaisesta ihmisasutuksesta. Siellä tehdyissä kaivauksissa on löydetty jäännöksiä Chasséenin kulttuurin aikaisesta kylästä (noin 4000–3800 eKr.). Kylä sijaitsi Seinen silloisen haaran vasemmalla rannalla, ja sieltä on tehty poikkeuksellisia arkeologisia löytöjä: puisia ruuhia, jousia ja nuolia sekä luusta ja kivestä tehtyjä työkaluja.
Historiallisissa lähteissä Bercy mainitaan ensimmäisen kerran Ludvig VI Paksun hallitsijakaudella (1108–1137). Nimi esiintyi toisinaan myös kirjoitettuna Berzilz, mistä on päätelty sen johtuvan muinaisranskan sanasta bercil, joka tarkoittaa lampolaa. "Percin" linna esiintyy Truschet'n ja Hoyaun noin vuonna 1550 laatimassa Pariisin kartassa.[2]
Bercy kuului aikoinaan Yerresin kartanon maihin, jotka omisti Montmorencyn suku.[2] Sen osti 1400-luvun lopulla Antoine Robert, kuninkaan notaari ja sihteeri. Myöhemmin se siirtyi Malon-suvulle.[2] Kartanon alue laajeni 1600-luvulla, kun siihen liitettiin naapurialueita: vuonna 1605 Charentonin kauppalan alueet, vuonna 1624 Grange aux Merciers'n kartanon maat, jotka myöhemmin tunnettiin nimellä Petit-Bercy, sekä Conflansin tilan maat vuonna 1643.[2]
Henri de Malon sulki alueen vuonna 1658 ja purki kartanon vanhan linnoitetun päärakennuksen ja rakensi kukkulan huipulle klassistyylisen linnan.[2] Sen sai suunnitellakseen Louis Le Vau.[2] Linnan rakensi valmiiksi Jacques de La Guépière vuonna 1712. Samoihin aikoihin aatelisto ja porvaristo alkoi rakentaa Seinen varrelle huviloita kuten Pâté-Paris ja Hôtel de la Rapée.[2]
Bercy kuului Saint-Paulin seurakuntaan. Vuonna 1677 Congregatio Patrum Doctrinae Christianae hankki alueen Bercystä[2]. Vuodesta 1712 lähtien Bercy kuului tuolloin perustettuun Sainte-Margueriten seurakuntaan.[3] Vasta vuonna 1791 se muodostettiin omaksi seurakunnakseen.[4] Kun Ranskaan samoihin aikoihin perustettiin kunnallishallinto, Bercystä tuli myös oma kuntansa.[5]
Bercyn maa-alueet siirtyivät vuonna 1808 Nicolaïn suvulle. Pian he joutuivat kuitenkin luovuttamaan siitä alueita ensin viinivarastoja ja myöhemmin myös Gare de Lyoniin johtavaa rautatietä varten.[2]
Tullimaksujen (octroi) välttämiseksi viinivarastot rakennettiin 1800-luvulla Pariisia tuolloin ympäröineen tullimuurin (mur des Fermiers géneraus) ulkopuolelle.[6] Pääkaupunkiin tarkoitetut viinitynnyrit kuljetettiin sisämaasta Seineä pitkin jokilaivoilla Rapéelle ja varastoitiin Bercyssä sijainneisiin makasiineihin. Ranskan silloinen valtiovarainministeri Joseph-Dominique Louis osti makasiinit vuonna 1810 ja kunnostutti ne vuonna 1825.[7]
Vuonna 1823 alueelle rakennettiin uusi kirkko, Église Notre-Dame-de-la-Nativité de Bercy.[2]
1840-luvun alussa muutaman kilometrin päähän Pariisin silloisten rajojen ulkopuolelle rakennettiin uusi puolustusmuuri, Enceinte de Thiers. Se jakoi Bercyn kunnan silloisen alueen kahtia.[2]
Väestökehitys ennen vuotta 1860[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1793: 1 656 | 1800: 1 055 | 1806: 1 165 | 1821: 1 455 | 1831: 3 925 |
| 1836: 6 428 | 1841: 7 623 | 1846: 8 961 | 1851: 10 654 | 1856: 14 239 |
Pariisin alueliitos 1860[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuussa 1859 annetulla lailla Pariisiin liitettiin kaikki Thiersin puolustusmuurin sisäpuoliset alueet. Tällöin myös Bercyn kunta lakkautettiin. Muurin sisäpuolinen alue liitettiin Pariisin 12. arrondissementtiin, ulkopuolella oleva osa Charentonin kuntaan.[9]
Pariisin 12. arrondissementti käsittää Bercyn ja Saint-Mandén kunnista Pariisiin vuonna 1860 liitetyt alueet sekä Pariisiin jo ennestään kuuluneen Quinze-Vingtsin kaupunginosan. Liitoksen yhteydessä se jaettiin neljään kaupunginosaan (quartier): Bel-Air, Picpus, Bercy ja Quinze-vingts.[10] Nykyiseen Bercyn kaupunginosaan kuuluu myös pieni Pariisiin jo ennen vuotta 1860 kuulunut alue, sillä Pariisin kaakkoisrajana oli tuolloin Boulevard de Bercy[11], mutta alueliitoksen yhteydessä Bercyn ja Quinze-Vingtsin rajaksi määrättiin Rue Villiot.[10]
Bercy Pariisin kaupunginosana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bercyn kartanon maista lohkaistiin tilus toisensa jälkeen. Jo ennen alueliitosta sen poikki oli rakennettu Pariisista Lyoniin johtava rautatie. Osa kartanon maista liitettiin myös Bois de Vincennesiin, ja osa luovutettiin viinivarastoalueen laajentamiseksi Eugène Viollet-le-Ducin suunnitelman mukaisesti. Viiniä tuotiin Keski-Ranskasta jokilaivoilla Pariisiin Bercyn alueelle 1900-luvun puoliväliin saakka.
Enimmät viinivarastot jäivät tyhjilleen 1900-luvun puolenvälin aikoihin, ja monet niistä purettiin. Vuonna 1979 alueelle vahvistettiin uusi asemakaava, jonka mukaisesti alue rakennettiin suurelta osin uudestaan.[5] Urheiluareena Palais Omnisports de Paris-Bercy (nykyinen AccorHotels Arena) valmistui vuonna 1984[12] mutta suuri osa alueesta on jätetty puistoksi. Ova vanhoista makasiineista on kuitenkin yhä jäljellä, ja alueen historiaan viittaa sinne perustetun metroaseman nimikin: Cour Saint-Émilion, joka johtuu viinialueena tunnetusta Saint-Émilionin kunnasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alan Tillier: ”Bercy”, Kaupunkikirjat: Pariisi (kuudes, uudistettu painos), s. 246. Alkuteos Travel Guides Paris, julkaistu ensimmäisen kerran Lontoossa 1993, Dorling Kindersley Ltd. Suomentanut Ilkka Rekiaro. WSOY, 2009.
- ↑ a b c d e f g h i j k Henri Cordier: Études sur le vieux Paris. (Yhteenveto Lucian Lambeaun teoksesta Histoire des Communes annexées à paris en 1859, Ernest Leroux 1910) Journal des savants, 1916, 14. vsk, nro 14, s. 145-154. Artikkelin verkkoversio. (ranskaksi)
- ↑ Jean Junié: Plan des paroisses de Paris avec la distinction des parties éparses qui en dépendent. {{{Julkaisija}}}, 1786. Teoksen verkkoversio.
- ↑ ”14. joulukuuta 1791 annettu asetus”, Collection générale des décrets rendus par l'Assemblée Nationale législative, osa 3, s. 138–139. Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous, 1791. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b History of Bercy in Paris eutouring.com. Viitattu 14.6.2016.
- ↑ Les entrepôts, le grand Bercy et le petit Bercy pietondeparis.canalblog.com. Viitattu 14.6.2016.
- ↑ Les Vestier sur le site gallica.bnf.fr gallica.bnf.fr. Viitattu 14.6.2016.
- ↑ Notice communale: Bercy cassini.ehess.fr. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ ”No7072: Loi sur l'extension des Limites de Paris”, Bulletin des lois, 1859. Ranskan valtio, 1859. Teoksen verkkoversio. (ranskaksi)
- ↑ a b Jules Le Berquier: ”Arréte du préfet de la Seine sur les circonscriptions des arrondissements et quarties de Paris, du 3 novembre 1859 (Seinen prefektin päätös Pariisin arrondissementtien ja kaupunginosien rajoista 3. marraskuuta 1859)”, Administration de la commune de Paris ed du département de la Seine ou…, s. 467–468. P. Dupont, 1866. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Jacques Hillairet: Dictionnaire historique des rues de Paris, s. 180. Les Éditions de Minuit, 1985. ISBN 2-7073-1054-9.
- ↑ The Palais Omnisport de Paris-Bercy Stadium in Paris EU Touring.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bercy Wikimedia Commonsissa
