Chasséenin kulttuuri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Chasséenin kulttuuri vallitsi Ranskassa ja lähialueilla myöhäisellä neoliittisella kivikaudella noin 4500–3500 eaa. Kulttuuri löydettiin Chassey-le-Campin löydöistä Saône-et-Loiren seuduilta. Kulttuurin alkuperä lienee Välimeren ja Atlantin rannikolla alkujaan levinneessä sydänsimpukkakeramiikassa[1]. Chasséenin kulttuuri levisi laajalle Ranskan tasangoille, mm. Seinen altaaseen ja Loiren laaksoihin, ulottuen nykyisiin Haute-Saônen, Vauclusen, Alpes-de-Haute-Provencen, Pas-de-Calaisin ja Eure-et-Loirin departementteihin. Chasséenin kulttuurin ihmiset elivät monipuolisella maanviljelyllä kasvattaen mm ruista ja omenoita, ja pitäen lampaita ja nautoja. Ihmiset elivät taloissa, joista koostui 100–400 asukkaan kyliä. Silloin ei tunnettu metalleja. Tämän tilalle tuli Seinen alueelle Seine-Oise-Marnen kulttuuri eli SOM[2] 3100–2000 eaa., joka rakensi megaliittisia käytävähautoja, joissa on kirveiden kuvia. SOM-kulttuuri oli indoeurooppalainen[3]. Marnejoen kalkkiin louhittiin megaliittimaisia luolahautoja.

Aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4500?: Chasséen-kylä Bercy nykyisessä Pariisissa
  • 4400: Chasséen-kylä Saint-Michel du Touch Touloisen lähellä
  • 4400: Rössenin kulttuuri ilmestyy Baume de Gonvillarsiin Haute-Saônessa.
  • 3190: Chasséenin kulttuuri Calvadosissa
  • 3530: Chasséenin kulttuuri Pas-de-Calaisissa
  • 3450: Chasséenin kulttuuri päättyy Eure-et-Loiressa
  • 3400: Chasséenin kulttuuri päättyy Saint-Mitressä (Alpes-de-Haute-Provence).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]