Bataceae

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bataceae
Batis maritima (hedekasvi)
Batis maritima (hedekasvi)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Bataceae
Perleb, nom. cons.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Bataceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Bataceae Commonsissa

Bataceae on yhden suvun (Batis) käsittävä kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Brassicales-lahkoon.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon kasvit ovat meheviä pikku pensaita, joilla on möyheät, pienet, ehyet ja vastakkaiset lehdet. Niissä on vähäpätöiset korvakkeet, jotka kiinnittyvät joko ruodin sisäpuolelle tai varteen. Kasvien yksineuvoiset kukat sijaitsevat joko samassa tai eri yksilöissä. Kukinto on tiheän tähkämäinen ja sijaitsee tavallisesti lehtihangassa. Siinä on pieniä kukkia, joissa ei ole mesiäisiä. Hedekukissa verhiö sulkee sisäänsä koko kukan tai se koostuu neljästä yhteen kasvaneesta verholehdestä. Terälehdet ovat kynnellisiä, ja heteet sijaitsevat niihin nähden vuorottaisesti. Hedekukassa ei ole emiön jäännettä (pistillodia). Emikukat ovat teriöttömiä ja joutoheteettömiä. Sikiäin on neljälokeroinen, ja luotit vaihtelevat pallomaisista pensselimäisiin. Hedelmä on joko useamman sikiäimen yhteenkasvusta muodostunut tai luumarja, jossa on neljä kiveä (pyreniota). Siemenen kuori on kalvomainen.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bataceae-heimon ainoan suvun (Batis) kaksi lajia kasvavat Pohjois-Australiassa ja Uuden-Guinean eteläosissa, trooppisessa Amerikassa ja Galapagossaarilla.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvit ovat halofyyttejä eli suosivat suolapitoisia kasvupaikkoja.[1]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimo on heimon Salvadoraceae rinnakkaishaara Brassicales-lahkon evoluutiopuussa. Niiden muodostamaa kladia luonnehtivat mm. vastakkainen lehtiasento, enemmän tai vähemmän kourasuoniset lehdet, kukinnon ylälehtien kärjissä olevat erityskarvat, kaksi siemenaihetta kussakin emilehdessä, pohjaistukka, siemenen ravintovaraston eli endospermin puuttuminen ja enemmän tai vähemmän suora alkio. Heimot ovat melko samanlaisia morfologialtaan ja anatomialtaan, vaikka ulkonäöltään poikkeavatkin toisistaan paljon. Kukkien rakenne on näissä heimoissa vaikeasti tulkittavissa, mutta yhteistä niille ovat ainakin lievä vastakohtaisuus (disymmetrisyys), asento kukintolapakkoon nähden ja verhiön putkimaisuus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Stevens 2001: -, viitattu 22.11.2014