Barrett Hayton
| Barrett Hayton | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 2000 Peterborough, ON, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 186 cm |
| Paino | 86 kg |
| Seura | |
| Seura (P) | Arizona Coyotes |
| Sarja | NHL |
| Nyk. seura | Tucson Roadrunners (AHL) |
| Pelinumero | 29 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2019– |
| NHL-varaus |
5. varaus, 2018 Arizona Coyotes |
Barrett Hayton (s. 9. kesäkuuta 2000 Peterborough, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-seura Arizona Coyotesn organisaatiossa. Coyotes varasi hänet ensimmäisellä kierroksella koko NHL:n varaustilaisuuden viidentenä pelaajana kesällä 2018.[1] Hayton on pelipaikaltaan keskushyökkääjä,[2] mutta hän osaa pelata myös laidassa.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hayton on pelannut suurimman osan juniorivuosistaan kotikaupungissaan Ontarion Peterborough'ssa. Hän voitti Peterborough Petesin Minor Midget -junioreissa kauden 2004–2005 päätteeksi ETAMMHL-sarjan mestaruuden. Kaudeksi 2005–2006 Hayton siirtyi Toronto Red Wingsin Minor Midget -joukkueeseen, jossa hän oli GTMMHL-junioriliigassa joukkueensa paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 36+37=73.[4] Hayton pelasi kauden aikana myös GTHL Top Prospects Gamessa.[1]
Sault Ste. Marie Greyhounds varasi Haytonin koko OHL:n varaustilaisuuden yhdeksäntenä pelaajana kesällä 2016. Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2016–2017, jolloin Haytonin tulokaskausi liigassa toi 63 runkosarjaottelussa tehot 9+18=27 ja yhdeksässä playoff-ottelussa kaksi maalia. Kaudella 2017–2018 hän teki OHL:n runkosarjassa 63 ottelussa 60 tehopistettä ja pudotuspeleissä 24 ottelussa 21 tehopistettä.[2] Hayton eteni Greyhoundsin kanssa aina J. Ross Robertson Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin Hamilton Bulldogs otteluvoitoin 4–2. Hänet palkittiin kauden päätteeksi OHL:n parhaiten jääkiekkoilun ja opiskelun yhdistäneenä pelaajana Bobby Smith Trophylla.[1] Hayton pelasi kauden aikana myös CHL Top Prospects Gamessa.[5]
Arizona Coyotes varasi Haytonin koko NHL:n varaustilaisuuden 2018 viidentenä pelaajana. Hän oli varaustilaisuuden pienimmällä numerolla varattu kanadalaispelaaja. Jo heinäkuussa Hayton teki seuran kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen.[6][7] Hän sai syksyn harjoitusleirin lopulla ylävartalovamman, joka piti Haytonin sivussa Coyotesin NHL-kauden 2018–2019 kaksi ensimmäistä ottelua. Kuntouduttuaan seura lähetti hänet lokakuussa Greyhoundin OHL-joukkueen vahvuuteen.[8] Hayton nimettiin joukkueen kapteeniksi.[9] Hän teki OHL:n runkosarjassa 39 ottelussa 66 tehopistettä.[1]
Hayton otti syksyn 2019 harjoitusleirin päätteeksi paikan Arizona Coyotesin NHL-vahvuudesta. Hän teki NHL-debyyttinsä kauden 2019–2020 kolmannella kierroksella 10. lokakuuta 2019 Vegas Golden Knightsia vastaan. Hayton sai ottelussa jääaikaa 11.24 minuuttia. Hän keräsi myös yhden syöttöpisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Nick Schmaltzin tekemään maaliin, joka jäi Coyotesin 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hayton keräsi myös yhden kahden minuutin jäähyn kampituksesta. Hänet valittiin ottelun kolmostähdeksi.[10] NHL-uransa avausmaalin Hayton teki kolmannessa ottelussaan 25. lokakuuta 2019 vieraissa New Jersey Devilsia vastaan. Hänen osumansa jäi Coyotesin 3–5-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hayton keräsi ottelusta teholukeman +2. Hänet valittiin ottelun kakkostähdeksi.[11] Hayton pelasi alkukaudella 14 ottelua, kunnes tammikuussa 2020 hän joutui sivuun olkapäävamman vuoksi.[12] Helmikuussa Coyotes lähetti Haytonin kuntoutumaan AHL-joukkue Tucson Roadrunnersin vahvuuteen, jossa hän pelasi viisi ottelua tehopistein 1+4=5. Samassa kuussa Hayton nostettiin takaisin Coyotesin NHL-vahvuuteen.[3] Hän pelasi NHL:ssä kauden aikana kaikkiaan 20 runkosarjaottelua tehopistein 1+3=4, kunnes koronaviruspandemia keskeytti kauden maaliskuussa. NHL:n pudotuspelikarsintojen käynnistyttyä elokuussa Hayton sai tililleen kolme playoff-ottelua ilman tehopisteitä.[1]
Lokakuussa 2020 Arizona Coyotes lainasi Haytonin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella SM-liigajoukkue Tampereen Ilvekseen.[13] Hän pelasi siellä kahdeksan ottelua tehden neljä syöttöpistettä,[1] kunnes joulukuussa Coyotes kutsui Haytonin takaisin Pohjois-Amerikkaan.[14] Hän pelasi tammikuussa 2021 alkaneella alkukaudella 2020–2021 14 ottelua tehopistein 2+1=3, kunnes helmikuussa Coyotes lähetti Haytonin Tucson Roadrunnersin AHL-joukkueeseen.[15]
Syyskuussa 2022 Hayton teki Coyotesin kanssa kaksivuotisen ja yhteensä 3,55 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[16]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Tšekki 2020 | jääkiekko | |
| Ivan Hlinkan muistoturnaus | |||
| Kultaa |
Břeclav 2017 | jääkiekko | |
Hayton pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2019 ja 2020, joista jälkimmäisessä turnauksessa hän toimi Kanadan kapteenina ja johdatti joukkueen maailmanmestaruuteen.[1] Vuoden 2019 turnauksessa Hayton jakoi neljällä syöttöpisteellään Kanadan sisäisen syöttöpörssin voiton Morgan Frostin ja Cody Glassin kanssa. Hän jakoi myös joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Frostin kanssa lukemalla +8.[17] Hayton valittiin Sveitsiä vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Kanadan ottelun parhaaksi pelaajaksi.[18]
Vuoden 2020 turnauksessa Hayton oli Kanadan paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 6+6=12, joilla hän sijoittui koko turnauksen pistepörssissä toiseksi edellään vain Ruotsin Samuel Fagemo.[19] Hayton valittiin turnauksen tähdistökentälliseen. Valmennus valitsi hänet Kanadan turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[1] Hayton valittiin myös sekä Slovakiaa vastaan pelatun puolivälieräottelun että Venäjää vastaan pelatun finaaliottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[20] Venäjää vastaan pelatussa alkulohkon ottelussa, jonka Kanada hävisi lukemin 0–6, Hayton herätti paheksuntaa jätettyään kypäränsä riisumatta Venäjän kansallislaulun ajaksi. Venäjän kapteeni Grigori Denisenko valitti tapahtuneesta tuomaristolle ja jätti muutaman muun vastustajajoukkueen pelaajan tavoin Haytonin kättelemättä. Hayton kuitenkin pyysi tekoaan myöhemmin anteeksi Kanadan jääkiekkoliiton välityksellä:
»Olen pahoillani, että jätin kypäräni päähän Venäjän kansallislaulun ajaksi. Pyydän anteeksi Venäjän joukkueelta ja sen kannattajilta. Tämän joukkueen johtavana pelaajana yritin prosessoida peliä ja arvioida, kuinka voimme kerätä joukkomme ja nollata tilanteen seuraaviin otteluihin. Olin hieman eksyksissä ja niin sanotusti hukkasin itseni siinä hetkessä. Venäläiset pelasivat hienon pelin ja en tarkoittanut olla epäkunnioittava.»
Hayton pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2017, jolloin hän voitti kultaa. Hayton jakoi kolmella osumallaan Kanadan sisäisen maalipörssin voiton Jack McBainin kanssa.[22] Hän edusti myös Canada Whiten joukkuetta World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2016.[1]
Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Sports Forecaster -sivuston mukaan Hayton on tasapainoinen, peliä tekevä kahden suunnan peliä tekevä sentteri, joka on varustettu erinomaisella pelikäsityksellä. Hän pelaa myös ikäisekseen varsin kypsää peliä, on käyttökelpoinen kaikissa tilanteissa ja omaa verrattain hyvät raamit. Hayton ei ole kuitenkaan varsinainen maalintekijätyyppi ja hänen tulisi käyttää kokoaan enemmän hyödyksi.[23]
Haytonia on verrattu pelityyliltään Jonathan Toewsiin ja Patrice Bergeroniin.[23]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haytonin isä Brian on entinen jääkiekkopuolustaja ja hänellä on Los Angeles Kingsin NHL-varaus vuodelta 1986. Brianin ammattilaisura jäi kuitenkin vain kuuden AHL-ottelun mittaiseksi. Hän on toiminut myös Kitchener Rangersin OHL-joukkueen päävalmentajana kausina 1998–2000.[24]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2015–2016 | Toronto Red Wings | GTMMHL | 59 | 36 | 37 | 73 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2016–2017 | Sault Ste. Marie Greyhounds | OHL | 63 | 9 | 18 | 27 | 36 | 9 | 2 | 0 | 2 | 4 | |||||||||
| 2017–2018 | Sault Ste. Marie Greyhounds | OHL | 63 | 21 | 39 | 60 | 32 | 24 | 8 | 13 | 21 | 16 | |||||||||
| 2018–2019 | Sault Ste. Marie Greyhounds | OHL | 39 | 26 | 40 | 66 | 42 | 11 | 6 | 10 | 16 | 16 | JMM | 5 | 0 | 4 | 4 | 0 | |||
| 2019–2020 | Arizona Coyotes | NHL | 20 | 1 | 3 | 4 | 14 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | JMM | 7 | 6 | 6 | 12 | 6 | 
| ||
| Tucson Roadrunners | AHL | 5 | 1 | 4 | 5 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2020–2021 | Ilves | SM-liiga | 8 | 0 | 4 | 4 | 8 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Tucson Roadrunners | AHL | 26 | 6 | 4 | 10 | 18 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| Arizona Coyotes | NHL | 14 | 2 | 1 | 3 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2021–2022 | Arizona Coyotes | NHL | 60 | 10 | 14 | 24 | 20 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Tucson Roadrunners | AHL | 4 | 0 | 1 | 1 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2022–2023 | Arizona Coyotes | NHL | 82 | 19 | 24 | 43 | 42 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 4 kautta | yhteensä | NHL | 176 | 32 | 42 | 74 | 76 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
| 3 kautta | yhteensä | AHL | 35 | 7 | 9 | 16 | 28 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Barrett Hayton The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Barrett Hayton Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Barrett Hayton Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Barrett Hayton Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ a b Barrett Hayton The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- ↑ a b Barrett Hayton Stats, Profile, Bio, Analysis and More sportsforecaster.com. XML Team Solutions, LLC. Arkistoitu 21.10.2020. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - Toronto Red Wings U16 AAA eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ 2018 Sherwin-Williams CHL/NHL Top Prospects Game Rosters sherwin-williamstopprospects.ca. 13.12.2017. Toronto, ON: Canadian Hockey League. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Coyotes Sign Hayton to Entry-Level Contract nhl.com/coyotes. 6.7.2018. GLENDALE, ARIZONA: Arizona Coyotes. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Pönniö, Toni: Siinä ei kauaa nokka tuhissut! NHL-seura teki heti sopimuksen kärkivarauksensa kanssa – verrataan jo Bostonin Bruinsin tähtisentteriin! suomikiekko.com. 7.7.2018. Nordic Sport Media. Viitattu 9.7.2018.
- ↑ Vest, Dave: Hayton Heads Back to Junior Hockey After Valuable NHL Experience nhl.com/coyotes. 10.10.2018. GLENDALE: Arizona Coyotes. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Peterborough native Barrett Hayton named captain of Sault Ste. Marie Greyhounds thepeterboroughexaminer.com. 13.10.2018. Metroland Media Group Ltd. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Vegas Golden Knights - Arizona Coyotes - October 18th, 2019 NHL.com. 10.10.2018. National Hockey League. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Arizona Coyotes - New Jersey Devils October 25th, 2019 NHL.com. 25.10.2018. National Hockey League. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Lahtinen, Miikka: Arizona Coyotesille ikäviä uutisia – nuorten MM-kisojen supertähti loukkaantui nhlsuomi.com. 9.1.2020. Nordic Sport Media. Viitattu 18.10.2020.
- ↑ Seppä, Lassi: Ilves vahvistuu nuorten maailmanmestarikapteeni Barrett Haytonilla Jatkoaika.com. 18.10.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.10.2020.
- ↑ Seppä, Lassi: Barrett Hayton palaa Juuso Välimäen vanavedessä Pohjois-Amerikkaan Jatkoaika.com. 10.12.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 13.12.2020.
- ↑ Miettinen, Miska: Liigaotteiden takia haukutun NHL:n suurlupauksen ailahtelu jatkuu – sai nyt farmikomennuksen suomikiekko.com. 23.2.2021. Nordic Sport Media. Viitattu 23.2.2021.
- ↑ https://www.sportsnet.ca/nhl/article/coyotes-re-sign-barrett-hayton-to-two-year-contract/
- ↑ Elite Prospects - Canada U18 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) reports.iihf.hockey. 6.1.2019. IIHF. Arkistoitu 3.3.2021. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - WJC-20 Stats 2019-2020 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) iihf.com. 5.1.2020. IIHF. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Arkimies, Tuomas: Kanadan kapteeni käyttäytyi epäkunnioittavasti karmean MM-häviön jälkeen – selvitti nyt tempaustaan: ”Prosessoin peliä” is.fi. 29.12.2019. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 18.10.2020.
- ↑ Elite Prospects - Canada U18 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Barrett Hayton Stats, Profile, Bio, Analysis and More sportsforecaster.com. XML Team Solutions, LLC. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Brian Hayton Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)