BarokkiKuopio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nokkahuiluyhtye The Royal Wind Music esiintyi BarokkiKuopio-festivaaleilla 2019. Kuva Kuopion tuomiokirkosta (21.7.2019).

BarokkiKuopio-festivaali on vuosittain vuodesta 2005 alkaen Kuopiossa järjestetty monipuolisesti vanhaan musiikkiin paneutuva tapahtuma.[1]

Tapahtuman taiteellisena johtajana on vuodesta 2017 alkaen toiminut cembalisti Matias Häkkinen. Vuosina 2005–2016 taiteellisena johtajana toimi Markus Kuikka[2]. Tapahtuman järjestämisestä vastaa BarokkiKuopion kannatusyhdistys ry. Konserttipaikkoja ovat muun muassa Männistön kirkko (Pyhän Johanneksen kirkko) ja konsertteja on pidetty myös Männistön vanhassa puukirkossa, Puijon kirkossa ja Kuopion Tuomiokirkossa. Perinteisten konserttien lisäksi festivaali on levittäytynyt myös Kuopion katukuvaan, puistoihin, museoihin, ravintoloihin, kahviloihin ja kapakoihin. Heinäkuussa 2023 järjestettävän XIX BarokkiKuopio-festivaalin ohjelmistoon kuuluu muun muassa festivaalilla esiintyvän australialaisen nokkahuilistin ja performanssitaiteilijan Genevieve Laceyn luontoaiheinen ääni-installaatio, joka sijoitetaan Puijon metsään luontopolun varrelle koettavaksi 22.7.-7.8.2023.[3]

Festivaalilla esiintyvät taiteilijat ovat kotimaisia ja ulkomaisia alansa tunnustettuja tekijöitä. Vuoden 2019 festivaalilla esiintyy muun muassa nokkahuiluyhtye The Royal Wind Music, Avanti!:n gambajouhiconsort ja sopraano Tuuli Lindeberg. Vuosien varrella festivaalilla ovat konsertoineet muiden muassa Jaye Consort, Ilpo Laspas, Bravade, Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye, Jarmo Julkunen sekä sellisti Josetxu Obregón yhtyeensä La Ritiratan kanssa. BarokkiKuopiossa esiintyvät taiteilijat ovat kotimaisten ja ulkomaisten vanhan musiikin huippuammattilaisten lisäksi Itä-Suomesta lähtöisin olevia tai siellä työskenteleviä muusikoita. Varsinkin historialliset kosketinsoittimet, kuten klavikordi, cembalo ja urut ovat merkittävässä asemassa Kuopion seudulla.

Vanha musiikki tarkoittaa BarokkiKuopion yhteydessä 1600–1700-luvuilla sävellettyä musiikkia. Olennaista tapahtumalle on musiikin esittäminen kyseessä olevan ajan mukaisessa sointiasua edustavilla soittimilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi barokkihuilua, barokkiviulua, viola da gambaa, cembaloa ja urkuja.[1] Laulumusiikissa asiaan kuuluu perehtyneisyys ajanmukaiseen äänenmuodostukseen. Kesästä 2017 alkaen festivaalin tarjonta on laajentunut vanhan musiikin lisäksi myös elektronisen musiikin, rock-musiikin, kansanmusiikin ja nykymusiikin suuntiin.

Tapahtumaa ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto, Musiikin edistämissäätiö, Kuopion seurakuntayhtymä ja seurakunnat sekä Kuopion kaupunki.[1] Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Café Barock, Ensemble Nylandia ja Kuopion kaupunginorkesteri.

BarokkiKuopio on järjestänyt useana kesänä myös lapsille suunnattuja barokkimusiikin konsertteja ja elokuvanäytöksiä. Vuodesta 2018 alkaen konsertteja on järjestetty myös kesän festivaaliviikon ulkopuolella.

Festivaalin teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2023 luonto/luonne
  • 2022 tunto/tunne
  • 2021 talo/talous
  • (2020 peruttu tapahtumarajoitusten vuoksi)[4]
  • 2019 urheus/urheilu
  • 2018 folk/kaikille
  • 2017 consort/yhdessä
  • (2005-2016 ei teemaa)

Kantaesitykset festivaalilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turkka Inkilä: Almanac (Antti Salovaara, Matias Häkkinen, Turkka Inkilä, 2023)
  • Gustav Nyström: Intimacy (Sini Vahervuo, 2022)
  • Niilo Tarnanen: Oma tunto / omatunto (Aura Visala, 2022)
  • Eero Hämeenniemi: Kolme laulua rakkaudesta sopraanolle ja soitinyhtyeelle (Tuuli Lindeberg ja Ensemble Nylandia, 2019)
  • Gustav Nyström: Sju ritualer renessanssinokkahuiluyhtyeelle (Q Consort, 2017–2019)
  • J.S.Bach/P.Arvo: Preambulum nokkahuiluille ja live-elektroniikalle BWV821 (Petri Arvo, 2017)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]