Azerbaidžanin matkailu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Azerbaidžanin matkailu tarkoittaa matkailua Azerbaidžaniin. Azerbaidžan on sijalla 39 mitattaessa maassa vierailevien matkailijoiden määrää.

Azerbaidžanilla itsellään on suuret öljyvarat, jonka myötä se on osallisena vaikuttamassa maailmantalouden kasvuun. Azerbaidžanin alueella sijaitsee yhdeksän yhdestätoista ilmastovyöhykkeestä. World Travel and Tourism Concilin mukaan Azerbaidžan on yksi kymmenestä maasta, jossa turismi on kasvanut eniten vuosien 2010–2016 aikana. Azerbaidžan oli myös ensimmäisellä sijalla nopeimmin kehittyvien matkailutalouksien joukossa.[1]

Viisumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turistiviisumin voi hankkia Azerbaidžanin suurlähetystöistä. Toinen vaihtoehto on hankkia e-viisumi. Tammikuussa 2017 Azerbaidžan otti käyttöön uuden elektronisen viisumisysteemin, joka sallii yhden maahantulon 30 päivän aikana. Virallisen verkkosivun nimi on ASAN visa ja se mahdollistaa e-viisumin hankkimisen 93 maan kansalaiselle. Viisumi myönnetään kolmen työpäivän kuluessa hakemuksesta. Viisumin hinta on 20 Yhdysvaltain dollaria. Kiireellisen e-viisumin voi saada kolmessa tunnissa. Itsenäisten valtioiden yhteisön kansalaiset eivät tarvitse viisumia alle 90 päivän vierailuihin maassa. Poikkeuksena ovat Turkmenistanin ja Armenian kansalaiset, joilta edellytetään viisumin hankkimista.[2]

Saapuvat matkailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Azerbaidžanissa vieraili yli 1 400 000 matkailijaa. Vuonna 2016 Azerbaidžanissa vieraili matkailijoita eniten seuraavista maista:

Sija Valtio Määrä
1. Venäjän lippu Venäjä 744 125
2. Georgia 506 306
3. Turkin lippu Turkki 313 341
4. Iran 248 632
5. Irak 62 983
6. Ukrainan lippu Ukraina 55 508
7. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat 53 180
8. Kazakstan 31 994
9. Iso-Britannia 29 514
10. Uzbekistanin lippu Uzbekistan 16 093
11. Saksan lippu Saksa 13 042
12. Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä 12 320
13. Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 12 291
14. Israelin lippu Israel 10 814
15. Italia 8 654
16. Turkmenistanin lippu Turkmenistan 7 637
17. Saudi-Arabia Saudi-Arabia 7 463
18. Kiina 7 363
19.  Intia 6 012
20. Ranskan lippu Ranska 5 785
Vierailijoita yhteensä 2 248 773
Matkailija määrän kehittyminen
Vuosi Matkailijoiden määrä
2006 900 000
2007 1 100 000
2008 1 400 000
2009 (9 kuukautta) 1 000 988
2010 1 850 000
2011 2 239 000
2012 2 484 048
2013 2 508 904
2014 2 297 804
2015 2 006 176
2016 2 248 773

Tällä hetkellä Azerbaidžanissa on 230 matkatoimistoa. Hotellien ja hostellien yhteenlaskettu määrä on yli 560.[3]

Hotelli määrän kehittyminen
Vuosi Hotellien määrä
2007 320
2008 370
2009 452
2010 499
2011 508
2012 514

Valtion tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2002 valtio on perustanut turismia tukevia ohjelmia, esimerkiksi ”Turismin kehitysohjelma vuosille 2002–2005 ja 2010–2014”. Ohjelmalle asetettiin tavoiteeksi kerätä tilastoja matkailusta ja erityisesti sen vaikutuksesta BKT:hen. Toisen matkailua koskevan ohjelman on pannut alulle matkailuministeriö ja se on nimeltään ”Matkailun kehittäminen Azerbaidžanissa vuosina 2008–2016”. Ohjelma sisälsi suunnitelmia matkailuun liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja majoituksen määrän lisäämisestä turistien houkuttelemiseksi Azerbaidžaniin.[4]

Maaliskuussa 2018 kulttuuri- ja matkailuministeriön matkailuosaston päällikkö Aydin Ismiyev ilmoitti haluavansa luoda ”Halal-matkailua”. Ajatuksena on tarjota matkailumahdollisuuksia ja elämyksiä erityisesti islamilaisista maista tuleville. ”Halal-matkailua” pidetään matkailun uuteen nousevana suuntaan.[5]

Lomakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunki Bakun lisäksi, Azerbaidžanissa on yli 10 lomakeskusta. Merkittävimmät lomakeskukset sijaitsevat Gandžassa, Gabalassa ja Šekissa.[6]

Gandžassa vierailijoille järjestetään erilaisia retkiä. Kaupunki on kuuluisa sen arkkitehtuurista ja erityisen tunnettu on vanha Gandžan portti.[7]

Šeki on tunnettu arkkitehtuuriperinnöstään. Yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on Shaki Khansin palatsi. Sen rakennutti Muhammed Hasan Khan vuonna 1797. Palatsi kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Lisäksi kaupungista löytyy monia mausoleumeja, linnoituksia ja uskonnollisia kohteita.[8]

Lenkoran on yksi merkittävimmistä Azerbaidžanin vanhoista kaupungeista. Se sijaitsee Kaspianmeren rannalla, lähellä Iranin rajaa.[9]

Historialliset monumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunki Bakusta löytyy useita historiallisia monumentteja eri aikakausilta. Bakun vanhakaupunki muodostaa Bakun historiallisen ytimen. Joulukuussa 2008 vanha kaupunki, mukaan lukien Shirvanshahin palatsi ja Neitsyttorni, pääsivät UNESCOn maailmanperintökohteiden listalle.[10]

Shirvanshahsin palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shirvanshahsin palatsi on yksi Azerbaidžanin arkkitehtuurisista helmistä. Se on peräisin 1400-luvulta. Palatsi sisältää historiallisen kompleksi, palatsin, kirjastohuoneen, Shirvanshahin huoneen, palatsin moskeijan ja minaretit, kylpylän ja Seyid Yahya Bakuvin huoneen.[11]

Neitsyttorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neitsyttorni sijaitsee vanhan kaupungin lounaisosassa. Se sijaitsi alun perin Kaspianmeren rannalla, mutta 1900-luvun alkupuolella maanvaltauksen jälkeen tornin erottaa rannasta vilkas katu ja monta puistikkoa. Torni rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1100-luvulla tai mahdollisesti jo aiemmin. Joidenkin tutkijoiden mukaan ehkä 600–500-luvulla eaa. Torni rakennettiin kahdessa osassa. Alaosa, joka on 13.7 metriä korkea, on rakennettu ennen ajanlaskun alkua. Neitsyttorni korkein kohta on 29.7 metriä korkea. Paksuimmassa kohdassa tornin seinämä on 5 metriä paksu. Tornissa on kahdeksan tasoa ja 21 metriä syvä kaivo.[12]

Ateshgahin temppeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kutsuttu ”Tulitemppeli” eli Ateshgahin temppeli sijaitsee Apšeronin niemimaalla noin 30 kilometrin päässä Bakusta. Temppelin nimi tulee iranin kielen sanasta Atash (آتش), joka tarkoittaa tulta. Ateshgahin temppeli on rakennettu 1600–1700 luvuilla. Temppeli on toiminut sekä hindulaisten, zarathurstralaisten että sikhiläisten pyhänä paikkana. Erityisen tärkeä temppeli on ollut zarathurstralaisille, joille Baku oli pyhiinvaelluksen ja filosofian keskus. Tutkijat ovat arvelleet, että Ateshgahissa sijaitsi muinaninen Zarathustralaisten pyhäkkö, mutta se tuhoutui islamilaisten armeijoiden valloittaessa Persiaa ja sen lähialueita.

Historiallinen kompleksi muutettiin museoksi vuonna 1975 ja nykyisin siellä vierailee noin 15 000 kävijää vuodessa. Se pääsi maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1998.[13]

Mardakan linna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mardakan linnan alueella Bakun esikaupungissa sijaitsee kaksi historiallista tornia. Toinen nelikulmaisen muotoinen on rakennettu 1100-luvulla. Sen rakennetutti Akhsitan, Shirvanshah Mechehrinin poika. Torni pystytettiin Akhisitanin voiton kunniaksi. Torni on 22 metriä korkeaa ja sen seinään paksuus vaihtelee 1.6 metristä 2.6 metriin. Torni koostuu viidestä kerroksesta. Toinen torni on ympyrän muotoinen. Se tunnetaan paikallisten keskuudessa nimellä Shih-torni. Torni on 12.5 metriä korkea. Tornin seinään on kaiverrettu teksti, jonka mukaan tornin on rakennuttanut arkkitehti Abdulmejid Masud vuonna 1232.[14]

Shaki Khansin palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shaki Khansin palatsi Šekissa.

Shaki Khansin palatsi Šekissa toimi Shaki Khansin kesäasuntona. Se sijaitsee noin 250 kilometrin päässä pääkaupunki Bakusta. Palatsi on rakennettu 1700-luvun alussa. Rakennus on koristeltu lasimaalauksilla ja koristelaatoilla. Teokset ovat saaneet vaikutteita Nizami Gandžavin töistä. Palatsin pihalta löytyy suihkulähde[15]

Moderni arkkitektuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heydər Əliyev -keskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heydər Əliyev -keskus on modernin Bakun symboli. Arkkitehtuurina toimi tunnettu arkkitehti Zaha Hadid. Rakennus on saanut nimensä entisen presidentin Heydər Əliyevin mukaan. Keskusksesta löytyy muun muassa konferenssihuone, galleria ja museo.[16]

Flame towers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flame Towerit Bakussa.

Flame towerit ovat kolme pilvenpiirtäjää pääkaupunki Bakussa. Tornit ovat Bakun korkeimmat rakennukset. Rakennuksen huoneet toimivat asuntoina, hotelleina ja toimistoina. Flame towerin rakennuttamisen hinnaksi on arvioita 350 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2007 ja rakennus valmistui vuonna 2012.[17]

Vuoristoturismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristoturismi on yksi suosituimmista turismin muodoista Azerbaidžanissa. Turisteja varten on rakennettu kaksi suurta lomakeskusta.

Vuoristoturismia on ollut tukemassa muun muassa Mountain Sport Club (MSC), joka perustettiin vuonna 1999. Kerhon perustaja oli Tarlan Ramazanov. MSC järjestää erilaisia tapahtumia kuten kiipeilymaratonin. Talvella 2003 kerhon jäsenet kiipesivät yhdessä Shakhdaghin huipulle. Ryhmän jäsenmäärää on jatkuvasti kasvussa.[18]

Khinalig[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khinalig on korkemmalla Azerbaidžanin sijaitseva vuoristokylä. Se kuuluu Quban alueeseen, joka on tunnettu kaukaisesta sijainnistaan ja kauniista maisemistaan. Vuoriston korkein kohta on 2250 metriä merenpinnan yläpuolella. Kylän ympäriltä lyötyy lukuisia lähteitä ja luolia. Khinaligista löytyy myös pieni museo paikallisista historiallisista esineistä kuten työkaluista, vaatteista ja käsikirjoituksista.[19]

Lahıc[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahıcin kylä on kehittynyt muinaisen taiteen keskukseksi. Se sijaitsee Azerbaidžanin pohjoispuolella Suur-Kaukasuksen vuoriston eteläisellä rinnealueella, noin 1505 metriä vedenpinnan yläpuolella Girdimanchay-joen rannalla. Lahıc on tunnettu metsistään, vuorenhuipuistaan, vesiputouksistaan, historiallisista monumenteistaan ja rakennuksistaan sekä perinteisistä käsityötavoistaan.

Laza[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lazan kylä sijaitsee Shah vuorella noin 4 240 metriä merenpinnan yläpuolella.[20]

Kansallispuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden ympäristön suojeluun, koulutukseen, tiedettä varten ja kulttuurin tutkimukseen. Azerbaidžanissa sijaitsee yhteensä yhdeksän kansallispuistoa: Zangezurin kansallispuisto, Shirvanin kansallispuisto, Ag-Golin kansallispuisto, Hirkanin kansallispuisto, Altyaghachin kansallispuisto, Absheronin kansallispuisto, Shakhdagin kansallispuisto, Göygölin kansallispuisto ja Gobustanin kansallispuisto.

Gobustanin kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä Bakun alueella on Gorbustanin kansallispuisto, joka on perustettu vuonna 1966. Se on tunnettu kivikaiverruksistaan, mutatulivuoristaan ja kaasukivialueistaan.

Kansallispuistossa on yhteensä noin 6 000 kalliopiirrosta. Kuvat esittävät muun muassa ihmisiä, eläimiä, aseita, rituaalitanssia, härkätaisteluja, venettä aseellisen soutajan kanssa, sotureita, kamelikaravaaneja, tähtiä ja aurinkoa. Kalliopiirrokset pääsivät Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 2007. Alueilla on myös jälkiä asutuksesta ja hautapaikoista. Vanhimmat näistä ovat peräisin ajalta viimeisimmän jääkauden jälkeen ja tuoreimmat keskiajalta.[21]

Matkailun edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azerbaidžan toimi jalkapallojoukkue Atlético Madridin t-paitojen sponsorina vuosina 2012–2014. Pelipaitojen etuosaan painettiin teksti: ”Azerbaijan, the land of fire”. Paitojen sponsorointi maksoi Azerbaidžanille 12 miljoonaa euroa. Sponsoroinnin tavoite oli näkyvyyden saaminen ja turismin edistäminen Azerbaidžanissa.[22]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa museoista sijaitsee suurissa kaupungeissa kuten Bakussa, Gandžassa, Nakhchivanissa, Sumgaitissa, Lankaranissa, Mingachevirissä ja Šekissa. Azerbaidžanista löytyvät muun muassa seuraavat museot:

  • Maatalousmuseo
  • Rustam Mustafayevin taidenmuseo
  • Uskotojen historian museo
  • J.Jabbarlyn teatterimuseo
  • Arkkeologian ja etnografian museo
  • Azerbaidžanin itsenäisyydenmuseo
  • Kansallinen Azerbaidžanin historian museo
  • Azerbaidžanin kansallinen koulutusmuseo
  • Azerbaidžanin lääketieteen museo
  • Olympiamuseuo
  • Huseyn Javidin kotimuseo
  • Azerbaidžanin musiikkikulttuurin museo
  • Luonnonhistoriallinen museo, joka on nimetty Hasan Bey Zardabin mukaan
  • Rinay Malacofauna museuo
  • Itämaisten mattojen museo
  • Abdulla Shaigin kotimuseo
  • Azim Azimzadehin kotimuseo
  • Jafar Jabbarlin kotimuseo
  • Jalil Mammadguluzadehin kotimuseo
  • Leopoldin & Mstislavin kotimuseo
  • Mammad Said Ordubadi Memorial Museum
  • Nariman Narimanovin muistomuseo
  • Samad Vurgunin kotimuseo
  • Uzeir Hajibeyovin kotimuseo

Metsästys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosituimmat lajit, joita metsästetään Azerbaidžanin alueella ovat dagestanin vuohi, villisika, rusakko, viiriäiset ja vesilinnut.

Metsästyslupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsästyslupaa Azerbaidžanissa täytyy anoa Bakun ekologian ja luonnonvarojen osastolta sekä ekologian ja luonnonvarojen osastolta. Metsästys on kielletty Agdamin, Khanlarin, Goranboyn, Dashkasanin, Gadabayn and Ter Terin alueilla sekä Kaspianmeren alueella, vihreällä vyöhykkeellä, suojelluilla alueilla sekä lähellä kaupunkia ja lomakeskuksia.

Metsästyslupien hinnat ovat seuraavat: dagestan-vuohi: 24 manattia 75 kopeekkaa ($23.77), villisika: 16 manattia 50 kopeekkaa ($16.16), jänis: 2 manattia 20 kopeekkaa ($1.90), töyhtöhyyppä: 31 kopeekkaa (21-cent), ankka: 99 kopeekkaa ($0.95), nokikana: 31 kopeekkaa (21-cent), hanhi: 2 manattia 53 kopeekkaa ($2.85)[23]

Metsästysajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläin Metsästyskuukausi
Dagestanin vuohi Kesäkuu–Marraskuu
Vesilinnut Lokakuu–Maaliskuu
Kaukasian peura Kesäkuu–Lokakuu
Susi, kettu, jänikset Elokuu–Maaliskuu
Villisika Syyskuu–Maaliskuu
Mustafrankoliini Heinäkuu–Maaliskuu
Ilves Syyskuu–Maaliskuu

Parantolat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azerbaidžanissa on jonkin verran terveysturismia. Erilaiset spat ovat olleet suosittuja Azerbaidžanissa Neuvostoajoista lähtien. Tällä hetkellä Azerbaidžanista löytyy useita parantolaita, joissa voi saada muun muassa sydän-, verisuoni-, hermosto-, luu-, lihas- ja ihohoitoja.

Naftalan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosituin parantola Azerbaidžanissa on Naftalan. Naftalan kaupunki sijaitsee 320 kilometrin päässä pääkaupunki Bakusta ja 50 kilometrin päässä Gandžasta. Naftalanin parantava maaöljy oli tunnettu jo antiikin aikoina. 1890-luvulla siitä alettiin valmistaa lääkintätarkoituksiin käytettävää naftalaania. Kuuluisan tutkimusmatkailija Marco Polon on kerrottu kuvanneen naftalaania iho-ongelmien ihmeparantajaksi. 1930-luvulla Naftalaaniin perustettiin öljyhoitoja tarjoava parantola-kylpylä.[24]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]