Gobustanin kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalliopiirrosalue Gobustanin kansallispuistossa

Gobustanin kansallispuisto on kansallispuisto Azerbaidžanissa Qobustanin länsiosassa noin 60 kilometriä Bakusta lounaaseen. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1966, jolloin alue julistettiin Azerbaidžanin luonnonhistorialliseksi maamerkiksi. Tarkoituksena oli suojella alueen esihistoriallisia kalliopiirroksia, mutatulivuoria ja kaasukivialueita.

Kalliopiirrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuistossa on kolmella alueella noin 6 000 kalliopiirrosta, jotka ovat peräisin 4 000 vuoden ajalta. Alueilla on myös jälkiä asutuksesta ja hautapaikoista. Asukkaat elivät alueella märkänä aikana, joka seurasi viimeistä jääkautta, aina myöhäispaleoliittiselta kaudelta keskiajalle. Kalliopiirrosalueet valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007.[1]

Soivat kivet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobustan on ainoa paikka maailmasta, josta löytyy soivia kiviä (Gaval Dash). Kivet saavat aikaan tamburiinia muistuttavan äänen osuessaan koveraan kallioon. Kivet ovat muodostuneet alueen ilmaston, öljyn ja kaasun uniikista yhdistelmästä.[2]

Mutatulivuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutatulivuoria on maailmassa yhteensä noin 1000. Näistä lähes 400 sijaitsee Azerbaidžanin rannikkoalueella. Vaikka tulivuoret eivät koskaan kasva tavanomaisten tulivuorien kokoiseksi, läpimitaltaan ne voivat olla jopa kilometrin pitkiä ja satoja metrejä korkeita. Yleensä mutatulivuoret ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä. Suurimmat mutatulivuoret sijaitsevat Azerbaidžanissa. Ne ovat nimeltään Boyuk Khanizadagh ja Turaghai. Noin 20 vuoden välein mutatulivuori purkautuu syvällä maan alla luoden suuren räjähdyksen. Yleensä räjähdykset eivät ole vaarallisia ihmisille, koska mutatulivuoret sijaitsevat tarpeeksi kaukana asutuksesta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]