August Fabritius
August Johan Fabritius (8. kesäkuuta 1844 Viipuri – 12. lokakuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen rautatievirkamies ja ruotsinkielisen pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä. Hänen aloitteestaan Helsinkiin perustettiin vuonna 1889 Suomen ensimmäinen eläintarha, Korkeasaaren eläintarha[1].
Fabritiuksen vanhemmat olivat kreikan ja heprean kielten lehtori Johan Gabriel Fabritius ja Emilia Elisabet Dannenberg. Fabritius kävi Haminan kadettikoulun ja palveli Hämeenlinnan ruotupataljoonassa vuoteen 1868, jolloin sai eron palveluksesta. Hän siirtyi valtionrautateiden palvelukseen, ja teki nousujohtoisen uran kanslia-apulaisesta rautatiehallituksen tilastokonttorin johtajaksi.
Helsingin Anniskeluyhtiön johtokunnan sihteerinä toiminut Fabritius laati vuonna 1888 johtokunnan pyynnöstä selvityksen eläintarhan perustamisesta yhtiön vuokraamaan Korkeasaareen. Hän suositteli selvityksessä eläintarhan perustamista ja toimi sitten Korkeasaaren eläintarhan ensimmäisenä intendenttinä vuosina 1889–1907 valvoen eläinten oloja.[1]
Fabritiuksen puoliso oli Anastasia Wallin. Arkkitehti Emil Fabritius oli heidän poikansa[2]. Säveltäjä ja viulisti Ernst Fabritius, tähtitieteilijä Wilhelm Fabritius, eläinlääkäri Ludvig Fabritius ja kenraali Johannes Kristian Fabritius olivat August Fabritiuksen veljiä[3].
Pikakirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fabritius oli aktiivinen myös pikakirjoituksen alalla. Hän toimi valtiopäivillä ruotsin kielen pikakirjoittajana vuodesta 1863 aina yksikamarisen eduskunnan tuloon 1906 asti.
Fabritius perusti Tidning för stenografi -lehden yhdessä J. E. Svanin kanssa vuonna 1871 ja oli lehden toimittajana vuoteen 1894 asti. Hän oli myös perustamassa Suomen Pikakirjoittajayhdistystä ja toimi yhdistyksen varapuheenjohtajana kaikkiaan 12 vuotta.
J. E. Svanin kuoltua vuonna 1883 Fabritius otti tehtäväkseen ruotsinkielisen pikakirjoitusjärjestelmän kehittämisen ja Svanin tekemän oppikirjan uuden painoksen toimittamisen. Hän toimi myös pikakirjoituksen opettajana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Melin, Olof Werling: Stenografiens historia, andra delen, s. 499–500. Tukholma: Nordiska Bokhandeln, 1929.
- ”Fabritius, August”, Suomen kansallisbiografia, osa 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari: KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS, s. 20, 28, 67. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, Maisemasuunnittelu Hemgård, 2010. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Fabritius Ernst Emil. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Veli-Matti Autio: Fabritius (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
