August Fridolf Peltonen
August Fridolf Peltonen (23. lokakuuta 1870 Vesilahti – 20. elokuuta 1952 Nurmijärvi) oli suomalainen teologian tohtori, kirkkoherra ja professori.[1][2][3]
Peltosen vanhemmat olivat maanviljelijä Johan August Peltonen ja Emma Susanna Hietaniemi. Hän pääsi ylioppilaaksi 1889 Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1892 sekä suoritti teologisen erotutkinnon 1894. Peltonen vihittiin papiksi 1894. Hän valmistui vielä teologian kandidaatiksi 1899, teologian lisensiaatiksi 1906 ja teologian tohtoriksi 1907. Peltonen opiskeli teologiaa Uppsalassa 1897 sekä Berliinissä ja Hallessa vuonna 1900.[1][2][3]
Peltonen oli Suomen lähetyskoulun opettajana 1901–1906, Helsingin yliopiston raamatun alkukielten apulaisena 1907–1917 ja 1931–1936, Mikkelin maaseurakunnan kirkkoherrana 1917–1931 sekä toimi Savonlinnan tuomiokapitulin asessorina 1920-1923, Viipurin tuomiokapitulin asessorina 1927–1930 ja Mikkelin rovastikunnan lääninrovastina 1924–1931. Hän sai professorin arvon 1940.[1][2][3]
Peltonen oli naimisissa vuodesta 1904 voimistelunopettaja Tyyne Pohjalan kanssa.[1] Peltosen veli oli oikeusneuvos, kansanedustaja Johannes Peltonen.[2] August ja Johannes Peltonen omistivat vuodesta 1910 alkaen Raalan kartanon Nurmijärvellä.[4]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lutherin katekismuksien wuosisataismuisto 1529-1929; kirj. Jaakko Gummerus, Aug. F. Peltonen, J. W. Wallinheimo. Otava 1929