Atalantonísi
Αταλαντονήσι
Atalantonísi saari.
| Muut nimet |
Atalánti (Αταλάντη) |
|---|---|
| Sijainti | |
| Saariryhmä | |
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
129 m |
| Pinta-ala |
1,85 km² |
| Asukasluku |
0 |
|---|
Atalantonísi (kreik. Αταλαντονήσι, myös Talantonísi, Ταλαντονήσι) eli Atalánti (Αταλάντη), antiikin Atalante (m.kreik. Ἀταλάντη (νῆσος), Atalantē (nēsos)),[1] on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Atalántinsaarten saariryhmään ja sijaitsee Pohjoiseen Euboianlahteen kuuluvassa Atalántinlahdessa Keski-Kreikan itärannikolla.[2] Saaren pinta-ala on noin 1,85 neliökilometriä[3] ja se on asumaton (vuonna 2011).
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atalantonísi sijaitsee Atalántinlahden länsiosassa Atalántin Skálan ja Palírroian kylien edustalla. Sen etäisyys mantereesta on noin 700 metriä. Hallinnollisesti Atalantonísi kuuluu Lokroín kuntaan, Fthiotiin alueyksikköön ja Keski-Kreikan alueeseen.
Atalantonísin kasvillisuutta hallitsevat oliivipuut.[3] Saaren pohjoispuolella sijaitsi pieni saari Ágios Nikólaos ja länsipuolella Prasonísi eli Glaronísi. Etelämpänä Atalántinlahdessa sijaitsee Gaïdouronísin saari. Saaret ovat luonnonsuojelualuetta ja toisaalta valvottua metsästysaluetta.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atalanten saari mainitaan usein antiikin kirjallisuudessa, sekä historiassa että maantieteessä. Sen kerrotaan erkaantuneen mantereesta maanjäristyksessä. Saari oli alun perin asumaton, mutta Thukydides kertoo, että ateenalaiset linnoittivat sen peloponnesolaissodan ensimmäisenä vuonna (431/430 eaa.) estääkseen lokrislaisia merirosvoja hyökkäilemästä Euboialle.[4] Sodan kuudentena vuonna eli 426 eaa. tapahtui maanjäristys, jonka seurauksena meri ensin vetäytyi ja iski sitten suurena aaltona saarella, mikä tuhosi osan linnoituksesta ja yhden ateenalaisen laivan. Thukydides mainitsee saman ilmiön tapahtuneen Orobiaissa Euboialla sekä Peparethoksessa, ja osasi yhdistää maanjäristyksen ja hyökyaallon (eli tsunamin) toisiinsa.[5]
Vuoden 421 eaa. Nikiaan rauhassa Atalanten saari tuli Spartan valtaan.[6] Thukydideen lisäksi saaren mainitsevat myös Strabon,[7] Diodoros Sisilialainen,[8] Pausanias,[9] Livius,[10] Plinius vanhempi,[11] Seneca nuorempi[12] ja Stefanos Byzantionlainen.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Strabon: Geografia 9.4.2 (engl. käännös[vanhentunut linkki])
- ↑ a b Φυσικό Περιβάλλον - Natural Environment Biopolitics International Organisation. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ a b Νομός Φθιώτιδας - Natura 2000 pezoporia.gr. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.32.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.89.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.18.
- ↑ Strabon: Geografia 2, 3, 9.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.44, 12.59.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.20.3.
- ↑ Livius: Rooman synty 35.37.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.88, 4.12.
- ↑ Seneca nuorempi: Naturales quaestiones 6.24.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀταλάντη.