Asuntosäätiön Asumisoikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy
Tunnuslause Onnella on osoite
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2002
Toimitusjohtaja Jari Riskilä[1]
Kotipaikka Espoo, Suomi[1]
Toiminta-alue asumisoikeusasuntojen omistaminen ja asumisoikeuksien välitys
Toimiala kiinteistönpito
Liikevaihto Nousua 167,1 milj. € (2020)[1]
Liikevoitto Laskua 35,7 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö 60 henkilöä (2020)[1]
Emoyhtiö Asuntosäätiö
Kotisivu www.asuntosaatio.fi

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on asumisoikeusasuntoja rakennuttava, omistava ja markkinoiva yleishyödyllinen yhtiö. Vuonna 2022 se oli Suomen suurin asumisoikeusyhtiö.[2] Sen omistuksessa on noin 16 000 asuntoa[3]. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 52 000 asumisoikeusasuntoa.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön tausta (1992–2001)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asuntosäätiöllä on asumisoikeusasuntoja Vantaalla muun muassa Kartanonkoskella. Kuva vuodelta 2011.

Asumisoikeusjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 1991. Asumisoikeusmaksulla asukas saa ikuisen oikeuden asua asunnossa, vaikka sen omistaja vaihtuisi. Sitä voi verrata panttiin, jolle voi saada myös korkoa. Jos asukas haluaa luopua asumisoikeudestaan, yhtiön on lunastettava se takaisin. Asuja maksaa asumisestaan vastiketta kuukausittain.[5]

VVO-konsernin tytäryhtiö Asoasunnot Oy aloitti toimintansa heti, kun laki asumioikeudesta tuli voimaan.[6] Se rakennutti vuonna 1992 Suomen ensimmäisen asumisoikeustalon Rovaniemelle Korkalovaaraan.[5] Toinen asoasunto rakennettiin Jyväskylään.[6]

Myös Sato-konsernin asumisoikeusyhtiö Sato-Asumisoikeus Oy aloitti toimintansa samoihin aikoihin.lähde?

1990-luvulla yhtiöt rakennuttivat yhteensä yli tuhat asuntoa joka vuosi. Vuosituhannen vaihteessa kasvuvauhti alkoi hiljentyä.lähde?

Tammikuussa 2000 Sato-Asumisoikeus Oy kertoi rakennuttavansa Helsingin Tapaninvainioon ekoyhteisön.[7]

Suomen Asumisoikeus (2002–2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asuntosäätiöllä on asumisoikeuskoteja esimerkiksi Pikku-Huopalahden terassitalossa. Kuva vuodelta 2005.

Vuonna 2002 VVO- ja Sato-konsernit yhdistivät asumisoikeusyhtiönsä uudeksi yhtiöksi nimeltä Suomen Asumisoikeus Oy. Asokodeilla oli yhteensä lähes 13 000 asumisoikeusasuntoa, joista noin kaksi kolmasosaa sijaitsi pääkaupunkiseudulla. Lisäksi niillä oli rakenteilla yhteensä neljäsataa asuntoa.[8]

Asuntosäätiön Asumisoikeus (2014–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 VVO ja Sato päättivät keskittyä vuokra-asuntoihin. Niiden yhdessä omistamalla Asokodeilla oli noin 13 500 asumisoikeusasuntoa.[9] Huhtikuussa ne myivät yhteisyrityksen Asuntosäätiölle. Asuntosäätiöllä oli ennestään 1500 asumisoikeusasuntoa ja noin tuhat vuokra-asuntoa.[9]

Vuonna 2020 Asokodit-brändistä luovuttiin samalla, kun myös vuokrakodit ja omistuskodit siirtyivät Asuntosäätiö-brändin alle.[10]

Kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asumisoikeusasuntoja on muun muassa Saunalahdessa

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy kuuluu Suomen suurimpiin asuinkiinteistöjen omistajiin.[11] Vuonna 2022 sen vuokra-, hitas-, omistus- ja omistusoikeusasunnoissa asui noin 35 000 asukasta 32 paikkakunnalla.[11] Pääosa asunnoista on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Vuonna 2022 Asuntosäätiöllä oli asumisoikeusasuntoja seuraavilla paikkakunnilla[12]:

  • Espoo,
  • Hamina,
  • Helsinki,
  • Hyvinkää,
  • Hämeenlinna,
  • Imatra,
  • Joensuu,
  • Jyväskylä,
  • Järvenpää,
  • Kerava,
  • Kirkkonummi,
  • Kotka,
  • Kouvola,
  • Kuopio,
  • Lahti,
  • Lappeenranta,
  • Lohja,
  • Nurmijärvi,
  • Mäntsälä,
  • Oulu,
  • Porvoo,
  • Raisio,
  • Riihimäki,
  • Rovaniemi,
  • Salo,
  • Siilijärvi,
  • Sipoo,
  • Tampere,
  • Tuusula,
  • Vantaa,
  • Vihti

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy - Y-tunnus: 0787027-9 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 19.4.2022.
  2. ↑ Asuntosäätiön historia www.asuntosaatio.fi. Viitattu 19.4.2022.
  3. ↑ Asu pientalossa www.asuntosaatio.fi. Arkistoitu 28.4.2022. Viitattu 28.4.2022.
  4. ↑ Asumisoikeusasunnot www.ara.fi. Viitattu 28.4.2022.
  5. ↑ a b Suomen ensimmäinen aso-talo valmistui Rovaniemelle 30 vuotta sitten – nyt se remontoitiin, ja sama tarve olisi muuallakin, kunhan rahaa riittäisi Lapin Kansa. Viitattu 19.4.2022.
  6. ↑ a b Kaijalainen Liisa: Asumisoikeusasunnot tänään hakuun Rovaniemellä Pääkaupunkiseudun haku alkaa maanantaina Helsingin Sanomat. 14.11.1990. Viitattu 19.4.2022.
  7. ↑ Asumisoikeus- asunnoista ekoyhteisö Tapaninvainioon Helsingin Sanomat. 19.1.2000. Viitattu 19.4.2022.
  8. ↑ Marja Salmela: Sato ja VVO yhteiseen aso-yhtiöön Helsingin Sanomat. 23.3.2002. Viitattu 19.4.2022.
  9. ↑ a b Asuntosäätiö ostaa Suomen Asumisoikeus Oy:n 8.4.2014. Kaleva. Viitattu 17.4.2022.
  10. ↑ Asuntosäätiön kirkastetun brändin ytimessä ovat kestävät korttelit ja onnelliset kodit Asuntosäätiö. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 19.4.2022.
  11. ↑ a b Asuntosäätiön yritysesittely www.asuntosaatio.fi. Viitattu 19.4.2022.
  12. ↑ Asuntotoimistojen yhteystiedot www.asuntosaatio.fi. Viitattu 28.4.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Asuntosäätiön_Asumisoikeus&oldid=22690799”