Asento

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Asento on ihmisen tai eläimen keskikehon, pään ja raajojen muoto ja suunta. Yleisimpiä perusasentoja ovat seisoma-asennot, istuma-asennot ja makuuasennot. Erilaisten toimintojen kuten synnytyksen, seksin, ulostamisen ja joogan aikana hyödynnetään erilaisia tarkoitukseen sopivia asentoja. Asennolla on vaikutus ryhtiin ja sitä kautta etenkin selän terveyteen. Asennolla voi myös viestiä.

Perusasennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaita yhdenmukaisessa seisoma-asennossa tekemässä kunniaa.

Seisoma-asento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seisoma-asennossa keho on pystysuorassa ja paino on jaloilla. Seisoma-asento ei ole staattinen, vaan se edellyttää paljonkin toimintaa kehon eri osissa.[1]

Käsiseisonnassa tekijä seisoo suorana käsillään, jalat ylöspäin.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seisominen sinänsä ei ole haitallista kehon terveydelle, mutta paljon seisovilla ihmisillä saattaa esiintyä jalkakipuja, lihasjännityksiä sekä alaselän kipuja. Oikea ryhti on tärkeää selän terveyden kannalta: huono ryhti aiheuttaa muun muassa nivelrikkoa.[2]

Istuma-asento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lattialla sääret ristissä istuva nainen.
Pääartikkeli: Istuminen

Istuma-asennossa paino on takapuolella. Istuma-asentojen kirjo on suuri. Istuttaessa lantionivelessä on n. 140–90 asteen kulma. Länsimaissa istutaan yleensä istuimen päällä, kuten tuolilla, satulatuolilla, sohvalla ja autossa. Aasiassa istutaan usein lattialla, jolloin sääret on taitettu saman jalan reiden alle tai polvet on koukussa ja sääret ristissä.

Lootusasento on erityisesti joogan asanana käytetty istuma-asento. Lootusasennossa jalat ovat ristissä ja jalkaterät nostetaan vastakkaisten reisien päälle.[3]

Spagaatissa jalat ovat täysin ojennettuina joko sivuille tai eteen ja taakse.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välilevyjen kannalta haitattomin kulma lanteessa on joidenkin tutkimusten mukaan 135 astetta tai suurempi.[4] Viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suosittelema 90 asteen kulma selän ja reisien välillä[5] sen sijaan kuormittaa välilevyjä haitallisella tavalla.[4]

Kyykkyasento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyykkyasento

Kyykkyasennossa jalkapohjat ovat maassa ja polvet sekä lantionivel ovat mahdollisimman pienessä kulmassa. Ylävartalo on yleensä suorassa ja paino jakautuu tasaisesti kummallekin jalalle.

Makuuasento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makuuasento on lepo-asento, jossa keho on vaakatasossa selällään, mahallaan tai kyljellä, ja suorassa tai koukussa. Kyljellä maatessaan jalat ovat usein hieman koukussa.

Ensiavussa tajuton potilas laitetaan tietynlaiseen kylkiasentoon.

Muita asentoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanteenmukaiset asennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnytysasennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnytyksen voi suorittaa monessa eri asennossa, joilla on erilaiset vaikutukset synnytyksen helppouteen ja synnytyskipuun. Pystyasennot kuten seisominen, istuminen ja kyykky saattavat olla helpompia kuin makuuasennot. Synnyttää voi myös konttausasennossa tai polvistuen etunojassa.[6]

Seksiasennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo seksiasennoista

Seksiä voi harrastaa lukemattomissa erilaisissa asennoissa.

Jooga-asennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta, eräs jooga-asana

Asanat ovat joogassa käytettäviä asentoja.

Ulostamisasennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaissa yleisin ulostamisasento on istuma-asento. Joidenkin asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan kyykkyasento on kuitenkin ihmiselle luonnollisin ja terveellisin ulostamisasento.[7] Kyykkyasennnossa ulosteen ja sen ulostulokohdan välillä ei ole kulmaa. Näin ulostaessa ei tarvitse ponnistaa, mikä voisi aiheuttaa peräpukamia.[7][8] Hyvä ulostamisasento auttaa myös peräsuolen tyhjenemistä ja ehkäisee ummetusta. Sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen mukaan paras ulostusasento on sellainen, jossa pöntöllä istuessa polvet ovat lonkkien tasoa korkeammalla. Tällainen asento voi olla vaikea saada suomalaisilla WC-istuimilla ilman jalkakoroketta.[9]

Viestintänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asento voi olla ruumiinkieltä, jolla ihminen tai eläin viestii, usein tiedostamattomasti, omia asenteitaan, tunteitaan tai suhtautumistaan toisiin.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Abstract Kinematic and kinetic validity of the inverted pendulum model in quiet standing, NIH
  2. Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen: Pystyasennon merkitys ja säätely 8.11.2010. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 4.6.2012.
  3. Zazen-ohjeet Kajo Zendo. Viitattu 10.3.2014.
  4. a b RSNA2006
  5. EN 1335 osat 1-3
  6. Synnytysasennot Bebesinfo.fi. Viitattu 11.5.2014.
  7. a b Daniel Lametti: Don't Just Sit There! 2010. Slate. Viitattu 11.5.2014.
  8. Sinäkin käyt väärin vessassa – Saatat jopa sairastua! 21.11.2012. Studio55. Viitattu 11.5.2014.
  9. Pertti Mustajoki: Ummetus 30.12.2013. Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 11.5.2014.
  10. Judith Holler, Franziska Hartung & Charlotte Poulisse: What is body language? Max Planck Institute for Psycholinguistics. Viitattu 31.1.2017.