Ryhti
Ryhti tarkoittaa ihmisen luisen tukirangan muotoa eri asennoissa jalkaterästä hartioihin.[1] Myös pään asento on osa ryhtiä.
Selkärangan mahdollisimman peilisymmetrinen asento on tärkeä selän hyvinvoinnille[2], koska rankaan ei muodostu tällöin epäsymmetrisistä mutkista johtuvaa kuormituksen epätasaista jakautumista. Perinteisesti on ajateltu, että myös sivusuunnassa suora ryhti suojaisi esimerkiksi selkäkivulta. Tutkimusnäyttö ei tue kuitenkaan kyseistä teoriaa. Viereisen kuvan mukainen istuminen perinteisesti suositellussa suoraselkäisessä ja lievän lannenotkon säilyttävässä asennossa korreloi naisilla päin vastoin niskakivun myöhemmän esiintyvyyden kanssa, kun taas kaikkein lysyimmässä asennossa istuneilla esiintyy vähiten selkäkipua. Miehillä taas ei ole havaittu minkäänlaista korrelaatiota istuma-asennon ja selkä- tai niskakipujen välillä. Miehillä istuma-asennolla on vaikutusta vain siinä tapauksessa, että heidän selkänsä on jo kipeytynyt. Tällöin kannattaa istua niissä asennoissa, joka tuottavat vähiten kipua.[3]
Selkä suorassa istuminen parantaa tutkimusten mukaan kuitenkin mielialaa ja itsetuntoa[4].
Ihmisen ryhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seisominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyväryhtisenä seisomisena pidetään suoraselkäistä asentoa, jossa rintakehä on työnnetty ulos- ja hartiat taaksepäin, jalat ovat suorassa ja pää pystyssä. Tämä länsimaisen kulttuurin ihanneryhti perustuu kauneuskäsitykseen ja ajatukseen siitä, että suora asento heijastelisi ihmisen moraalista suoraselkäisyyttä[4]. Lysyn ryhdin taas ajatellaan kuvastavan laiskuutta ja mielenkiinnottomuutta[5].
Anatomisesta näkökulmasta suora asento laajentaa rintakehää mikä puolestaan voi syventää hengitystä ja edistää siten aineenvaihduntaa. Suorana seisomisen asennon terveysvaikutuksista ei ole kuitenkaan tehty suuren otannan tutkimuksia.
Selkärankaan kohdistuva kuormitus on seisoma-asennossa noin 100 kg. Oikeassa asennossa selkä kestää erilaisen kuormituksen, mutta kun ryhdissä tapahtuu muutoksia, kuormitus lisääntyy moninkertaiseksi. Esimerkiksi jos pää siirtyy noin 3 cm luotisuoran etupuolelle, kaularangan takaosan lihaksiin kohdistuu 15 kilogramman paino. Liiallinen kuormitus huonossa pystyasennossa aiheuttaa muun muassa nivelrikkoa.[6]
Istuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvänä istumaryhtinä on pitkään pidetty asento, jossa sääret ovat pystysuorassa, reidet lähes vaakasuorassa ja selkä jälleen pystysuorassa. [7] Tutkimustulokset ovat ristiriidassa tämän suosituksen kanssa. Vuonna 1962 saksalainen ortopedi Hannes Schoberth julkaisi röntgenkuviin perustuvan tutkimuksen, jonka mukaan tällainen istuma-asento on haitallinen selän terveyden kannalta. Lonkkanivelen 60 asteen maksimitaipuma johtaa siihen, että lantio kallistuu eteenpäin ja lannenotko suoristuu kyseisessä asennossa. Jos työtehtävä edellyttää lisäksi etukumaraa asentoa, lannerangan alimpien nikamien välilevyihin kohdistuu haitallisen suurta painetta.[8] Sittemmin on tehty lisää tutkimuksia, jotka vahvistavat tulokset.[9] Vuonna 2006 nämä tutkimukset vahvistettiin magneettikuvaus-tekniikalla, jossa kuvattavat henkilöt istuivat toimistotuolilla eri lannekulmilla. Tutkimuksen lopputulos viittaa siihen, että nykyään viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suosittelema 90 asteen kulma selän ja reisien välillä[10] kuormittaa haitallisella tavalla välilevyjä ja niihin liittyviä pehmytkudoksia. Biomekaanisesti tasapainoinen istuma-asento olisi sellainen, jossa selkärangan ja reiden välinen kulma on vähintään 135 astetta.[11]
Eläinten ryhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Usean ihmisten jalostamien koti- ja hyötyeläinlajin oikea ryhti on tarkasti määritelty rotumääritelmässä.[12][13] [14]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Esa Haaranen: Normaali ryhti ja kävely Lihastautiliitto. Viitattu 11.5.2014.
- ↑ Pinja Kääriäinen: Ranka ryhtiin 24.8.2010. Voi hyvin. Viitattu 11.5.2014.
- ↑ Fysiologia | Ryhdillä ei ole suurta merkitystä, ja jopa röhnötys voi suojata kivuilta paremmin kuin suora asento Helsingin Sanomat. 11.4.2022. Viitattu 21.5.2022.
- ↑ a b Fysiologia | Ryhdillä ei ole suurta merkitystä, ja jopa röhnötys voi suojata kivuilta paremmin kuin suora asento Helsingin Sanomat. 11.4.2022. Viitattu 21.5.2022.
- ↑ 10 vinkkiä hyvän ensivaikutelman luomiseen studentum.fi. Viitattu 21.5.2022.
- ↑ Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen: Pystyasennon merkitys ja säätely 8.11.2010. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 4.6.2012.
- ↑ Toimistotuolien standardi EN 1335 osat 1-3
- ↑ Schoberth Hannes, Kirja: Sitzhaltung, Sitzhaltung, Sitzmöbel. 194 sivua. Kustantamo: Springer, ISBN 3540029044 / 9783540029045
- ↑ http://www.acmandal.com
- ↑ EN 1335 osat 1-3
- ↑ RSNA2006
- ↑ Kennelliiton rotumääritelmät
- ↑ Kissaliiton rotumääritelmät
- ↑ Hippos: jalostus ja kasvatus