Arvo Tuomainen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten pikaluistelu | |||
| PM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Kristiania 1919 | yleisluistelu | |
| Kultaa |
Tukholma 1921 | yleisluistelu | |
Arvo Aadolf Tuomainen (7. kesäkuuta 1889 Tampere – 15. heinäkuuta 1955 Tampere[1]) oli suomalainen pikaluistelija.
Tuomainen saavutti ensimmäisen matkavoittonsa SM-kilpailuissa 1911 ollen Aksel Lihrin kanssa nopein 500 metrillä ajalla 47,6.[2] Virallisia matkamestaruuksia ei tuolloin vielä jaettu. Vuosina 1912 ja 1913 hän sijoittui yleisluistelijoiden SM-kilpailuissa kolmanneksi ja vuoden 1913 MM-kisoissa Helsingissä kymmenenneksi. Vuosina 1914–1916 Tuomainen voitti SVUL:n mestaruuden ja oli myös 1915 yleisluistelun Suomen-mestari. Hän otti kisoissa vain yhden matkavoiton (5 000 metriä ajalla 9.00,1), mutta yhteispisteet riittivät SM-kultaan[3].
Vuonna 1919 Tuomainen voitti toisen Suomen-mestaruutensa yleisluistelussa ollen nopein kaikilla matkoilla. Matkavoitot tulivat 500 metrillä ajalla 46,3, 1 500 metrillä ajalla 2.30,6, 5 000 metrillä ajalla 9.04,8 ja 10 000 metrillä ajalla 18.43,1. Samana vuonna hän osallistui Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, joissa voitti mestaruuden oltuaan ykkönen 5 000 metrillä ajalla 8.24,9[3] ja kakkonen muilla matkoilla. Vuonna 1921 Tuomainen jälleen voitti kaikki matkat SM-kilpailuissa ja saavutti toisen Pohjoismaiden mestaruutensa. Hän jakoi kisoissa 500 metrin matkavoiton Roald Larsenin kanssa ajalla 46,4 ja oli 1 500 metrillä nopein voittoajalla 2.26,1[3]. Vuosina 1914–1921 ei MM- ja EM-kilpailuja järjestetty, mutta PM-kilpailut vastasivat tasoltaan niitä jotakuinkin täydellisesti. Vuonna 1922 Tuomainen ylsi SM-kisoissa yhteen matkavoittoon, kun hän oli 5 000 metrillä nopein ajalla 9.00,4. Viimeisen kerran SM-kilpailuihin Tuomainen osallistui 1923, jolloin voitti neljännen mestaruutensa. Hän oli nopein 1 500 metrillä (aika 2.30,3) sekä 10 000 metrillä (18.20,6). Lisäksi hän jakoi 500 metrin matkavoiton Asser Walleniuksen ja Lauri Helanterän kanssa. Kolmikko luisteli matkalla ajan 46,8.[3] Tuomainen edusti Tampereen Pyrintöä ja toimi useita vuosia seuran nuorten valmentajana.
Tuomainen teki vuonna 1915 kolme Suomen-ennätystä ja sivusi yhtä SE-tulosta. Hän luisteli 500 metrillä kotimaan ratojen Suomen-ennätyksen 45,8, joka paransi Walter Tverinin edellistä ennätystä 0,2 sekunnilla. Ennätys pysyi voimassa vuoteen 1922, jolloin Clas Thunberg rikkoi sen. 10 000 metrillä hän paransi Julius Skutnabbin kotimaan ratojen Suomen-ennätystä kolmella sekunnilla lukemiin 18.22,2, jonka kuitenkin Waldemar Bergström rikkoi jo samana vuonna. Tuomainen rikkoi myös Skutnabbin ja Bergströmin nimissä olleen 5 000 metrin kansainvälisten ratojen ennätyksen ajalla 8.42,9, joka paransi edellistä ennätystä 3,1 sekunnilla. Tämänkin ennätyksen rikkoi lopulta Thunberg vuonna 1922. Lisäksi Tuomainen sivusi Wäinö Wickströmin 1 500 metrin kotimaan ratojen ennätystä 2.27,3. Thunberg rikkoi ennätyksen seuraavana vuonna.[4]
Tuomainen työskenteli työnjohtajana Salmisen nahkatehtaalla Tampereella, välillä Hämeenlinnassa ja vuodesta 1933 Epilän nahkatehtaalla Tampereella.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 1, s. 915. Oy Scandia Kirjat Ab, 1972.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Arvo Tuomainen kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.7.1955, HS Aikakone. Viitattu 24.3.2018.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 217. Otava, 1970.
- ↑ a b c d Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 218. Otava, 1970.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 208–209. Otava, 1970.