Arthur von Willebrand
Arthur Fredrik William von Willebrand (16. joulukuuta 1843 Tosarby, Sund – 10. marraskuuta 1900 Turku[1]) oli suomalainen eversti, kielenkääntäjä ja kirjailija.
Arthur von Willebrand syntyi kapteeni ja kruununvouti Adolf Fredrik von Willebrandin ja Johanna Bassin perheeseen. Hän valmistui Suomen kadettikoulusta vuonna 1863, suoritti Pietarin paašikoulun vuonna 1864 ja liittyi samana vuonna vänrikkinä henkivartiokaartin rakuunarykmenttiin Novgorodissa. Hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1868 ja alikapteeniksi vuonna 1874.[1]
Von Willebrand palasi vuonna 1874 Suomeen, jossa hän sai valvojan toimen kadettikoulusta. Hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1878. Von Willebrand toimi sen jälkeen kadettikoulussa ratsastuksen opettajana vuoteen 1882, jolloin hän erosi palveluksesta everstinä.[1]
Sotilasuransa jälkeen Von Willebrand työskenteli kuolemaansa saakka Turun lääninhallituksen venäjän kielen kääntäjänä. Virkatoimiensa ohella hän julkaisi Åbo Tidningissä kronikoita, novelleja, kaunokirjallisia luonnoksia ja suuren joukon matkakuvauksia. Von Willebrand teki myös käännöksiä venäjästä, ranskasta ja saksasta, joista osa ilmestyi lehdessä nimimerkillä ”Ib”. Hän avusti myös ruotsalaisia lehtiä kuten Ny Illustrerad Tidningiä. Hän osallistui Suomen edustajana Rooman lehdistökongressiin vuonna 1899.[1]
Von Willebrand oli naimisissa kuvernööri Carl Magnus Creutzin tyttären Augusta Creutzin kanssa vuodesta 1876.[1]