Arthur Evans

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arthur Evansin patsas Knossoksen palatsissa Kreetalla.
Evansin rekonstruoimaa Knossoksen palatsia

Arthur John Evans (8. heinäkuuta 185111. heinäkuuta 1941) oli englantilainen arkeologi, joka tuli kuuluisaksi Knossoksen löytämisestä 1899. Knossos oli todennäköisesti minolaisen kulttuurin hallitsijan palatsi. Löydöt osoittivat, että vuosina 2500–1400 eaa. Kreikkaan nykyisin kuuluvalla Kreetan saarella kukoisti aiemmin tuntematon neoliittinen kulttuuri.[1]

Knossoksen löydöt olivat aluksi keramiikkaa, mutta syvemmältä Evans löysi ajalle 2000 eaa. ajoitetun minolaisen ylellisen palatsin, joka sisälsi esimerkiksi hienostuneen saniteettijärjestelmän. Palatsin seinät oli koristeltu freskoin, jotka kuvasivat härkäkulttia. Keskuksena oli upea valtaistuinsali. Evans on pyrkinyt entistämään palatsin.[2]

Evans kävi koulua Harrow Schoolissa ja opiskeli Brasenose Collegessa Oxfordissa ja Göttingenin yliopistossa. Evans oli Ashmolean Museumin johtajana Oxfordissa vuosina 1884–1908.

Evansin vieraillessa Suomessa vuonna 1873 hän löysi Inarijärven Ukonsaaresta hopeisen ohimorenkaan, joka ajoittuu rautakauden lopulle.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanna, Nick: Kreeta, s. 12–15. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  2. Brockhampton Dictionary of Archaeology, s. 106–7. Brockhampton press, 1997. ISBN 1-86019-718-3.
  3. Aalto, Ilari & Helkala, Elina: ”Pyhät paikat”, Matka muinaiseen Suomeen, s. 29. Atena Kustannus Oy, 2017. ISBN 978-952-300-328-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.