Antti Mikkola (näyttelijä)
| Antti Mikkola | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. huhtikuuta 1978[1] Tampere[1] |
| Ammatti | näyttelijä, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 2002– |
| Merkittävät roolit |
Vexi Salmi Villit vuodet Lennart Hovimäki |
| Palkinnot | |
|
Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän palkinto (2015)[2] |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Antti Mikkola (s. 6. huhtikuuta 1978 Tampere) on suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on yksi tamperelaisen Teatteri Siperian perustajajäsenistä.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikkola valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 2002. Hän on työskennellyt näyttelijänä Tampereen Työväen Teatterissa sekä Hämeenlinnan ja Vaasan kaupunginteattereissa. Vuonna 2005 Mikkola oli mukana perustamassa Teatteri Siperiaa ja on ollut aktiivisesti mukana Siperian produktioissa.[3] Näyttämötaiteellisen uransa ohella Mikkola on työskennellyt kouluttajana.[4]
Mikkolan näyttämötehtäviin lukeutuu muun muassa Vexi Salmen rooli musikaalissa Villit vuodet.[5] Hän on näytellyt myös nimiosat teoksissa Peter Pan ja Amadeus.[6]
Näytelmäkirjailijana yksi Mikkolan suosikkiaiheita on ihmisten käyttäytyminen vastoin heidän omia ihanteitaan.[7] Hän ammentaa tematiikkansa usein nyky-Suomesta ja yhtenä tunnusomaisena piirteenä on voimakas paikallisuuden tuntu. Naisten ja vallan problematiikkaan paneutuva Kuningatarleikit on esitetty muun muassa Tampereen Teatterikesässä, Seinäjoen kaupunginteatterissa ja Mexico Cityn Dramafest -teatterifestivaaleilla kesällä 2012.[3][8]
Mikkola on ohjannut omien näytelmiensä lisäksi muun muassa mopoautoversion klassikkodraamasta Romeo ja Julia (2014) sekä Jouko Turkan ja Juha Turkan kirjoittaman näytelmän Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa (2016).[9][10]
Valkokankailla Mikkola on tehnyt sivurooleja. Jarmo Lampelan palkitussa episodielokuvassa Joki hän näytteli Santeria. Claes Olssonin sisällissotakuvauksessa Taistelu Näsilinnasta 1918 hän näytteli punaisten johtajaa. Televisiosarjoissa Mikkola on näytellyt aina 1990-luvun puolestavälistä alkaen, jolloin hänellä oli Matias Kunkaisen rooli Yle TV2:n draamasarjassa Elämän suola. Niin ikään TV2:n epookkidraamassa Hovimäki hän näytteli Lennart Lindhofin roolin.[11] Minisarjassa Sata lasissa Mikkola näytteli Peltosta. Yleisradion tuottaman elokuvasarjan Rakkaus ja laki toisessa osassa, Vanhempain rakkaus, Mikkolalla oli Martin osa.[12]
Antti Mikkolan puoliso oli näyttelijä Miina Maasola, joka kuoli auto-onnettomuuden seurauksena helmikuussa 2014.[13]
Teatteriohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piina (2019)
Teatterikäsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Devising Hitler - Laulu siivottomasta rakkaudesta (2011)
- Kuningatarleikit (2012)
- Ei voi auttaa, sori (2016)
Teatterirooleja (valikoitu)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peter Pan (Peter Pan, 2003)
- Wolfgang Amadeus Mozart (Amadeus, 2003)
- Matti (Tohvelisankarin rouva, 2004)
- Eero Markku (Huojuva talo, 2006)
- Taneli Suomi (Elämänkerjuu, 2007)
- Vexi Salmi (Villit vuodet, 2008)
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkokangaselokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hylätyt talot, autiot pihat (2000) (avustajatason tehtävä)
- Joki (2001)
- Taistelu Näsilinnasta 1918 (2012)
Televisiosarjat ja -elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elämän suola (1996–1998)
- Kotikatu (1999)
- Hovimäki (2003)
- Tie Eedeniin (2004)
- NDA - salassapitosopimus (2005)
- Siinä näkijä missä tekijä (2012)
- Tehdas (2012) (avustajatason tehtävä)
- Sata lasissa (2013)
- Rakkaus ja laki (2017)
- Pirjo (2018)
- Nyrkki (2021)
- Syke (2022)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Antti Mikkola Elonet. © 2013 Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Mikkola, Antti Näytelmäkulma. Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ a b Aura of Puppets ja Antti Mikkola saivat Olavi Veistäjän palkinnon Suomen Kulttuurirahasto: Olavi Veistäjän rahaston palkinnot. Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Osaajat : ANTTI MIKKOLA, TEM Doktum.fi. Konsantika Oy. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Villit vuodet rikkoi katsojaennätyksen Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Ilona / Tekijähaku / Mikkola, Antti ILONA-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 7.4.2018.
- ↑ Antti Mikkola: Miehen elämä soitteli koomisia kelloja Teatteri Telakka. © Teatteri Telakka 2017. Viitattu 13.2.2018.
- ↑ DramaFest : Juego de Reinas DramaFest. DramaFest. Viitattu 13.2.2018.
- ↑ Romeo ja Julia Seinäjoen kaupunginteatteri / Tiedotteet. Seinäjoen kaupunginteatteri. Viitattu 13.2.2018.
- ↑ Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa Seinäjoen kaupunginteatteri / Tiedotteet. Seinäjoen kaupunginteatteri. Viitattu 13.2.2018.
- ↑ Hovimäki : Lindhofit Vintti.yle.fi. Yleisradio. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Kotikatsomo: Rakkaus ja laki : 8.1. Vanhempainrakkaus Yle TV1. Yleisradio. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Näyttelijä Miina Maasola on kuollut Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 12.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teatteri Siperia
- Teatteri&Tanssi+Sirkus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Oma Tesoma: Nainenkin alistaa, nöyryyttää ja kuristaa – Huojuva talo saa uuden tulkinnan Tampereella
- Kotikatsomo: Rakkaus ja laki
- Yle Areena: Antti Mikkola ohjasi Romeosta ja Juliasta mopoautoversion (22.10.2014); kesto 9'42
| ||||||||||||||
