Antroposofinen lääketiede

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ita Wegman vuonna 1900.

Antroposofinen lääketiede on 1920-luvulla syntynyt integratiivinen hoitomuoto, jonka kehittivät antroposofian perustaja Rudolf Steiner (1861-1925) ja hollantilainen lääkäri Ita Wegman (1876-1943).[1] Antroposofinen lääketiede on lääkärien harjoittama, koululääketiedettä laajentava hoitosuunta, jolla on erityiset lääkkeelliset ja ei-lääkkeelliset hoidot. Se käsittää kaikki lääketieteen erikoisalat. Nykyään antroposofista lääketiedettä harjoitetaan perusterveydenhuollossa yli 20 EU maassa ja maailmassa kaikkiaan yli 60 maassa, sairaaloissa Saksassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Hollannissa ja Isobritanniassa – Saksassa ja Sveitsissä jopa yliopistosairaaloissa (mm. Witten/Herdecke[2], Freiburg, Tübingen, Berlin, Bern[3], Zürich). Varsinaisia antroposofisen lääketieteen professuureja (yliopiston oppituolia) on Euroopassa kaksi, Witten/Herdecken yliopistossa Saksassa ja Bernin yliopistossa Sveitsissä. Norjassa, Englannissa ja Saksassa voi yliopistossa suorittaa antroposofisissa taiteellisissa terapioissa ja eurytmiaterapiassa myös bachelor tai master tutkinnon.[4]

Antroposofinen lääketiede on integratiivinen lääketiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antroposofisen lääketieteen perustajat Steiner ja Wegman pitivät sitä tavallisen lääketieteen täydentämisenä ja kehittämisenä [5], ja siksi antroposofinen lääketiede edellyttää tavanomaisia lääkärinopintoja ja niihin liittyvää yleislääketieteellistä tai erikoistuvaa jatkokoulutusta . Näin olen antroposofinen lääketiede on ns. integratiivista lääketiedettä.[6] Antroposofiset lääkärit ja joissakin maissa antroposofiset sairaalat ovat osa alueidensa perusterveydenhoitoa ja esim. Sveitsissä sairauskassat korvaavat normaalisti niiden toiminnan. Lisäksi antroposofiset sairaalat osallistuvat säännölliseen erikoislääkärien jatkokoulutukseen ja osaksi lääketieteen opiskelijoiden koulutukseen. Tähän integraatioon kuuluu myös, että antroposofiset lääkärinvastaanotot ja sairaalat toimivat periaatteessa diagnostisesti ja hoidollisesti niin kuin puhtaasti koululääketieteellisetkin ja että tutkimukset, arvioinnit ja tarpeelliset koululääketieteelliset hoidot suoritetaan kuten muutenkin. Ero puhtaaseen koululääketieteeseen on siinä, ettei todettuja löydöksiä ja oireita tulkita pelkästään tavallisessa lääketieteellis-antropologisessa mielessä luonnontieteellisesti ja psykologisesti vaan taustalla on hengentieteellisesti laajennetun ihmiskäsityksen näkemys ruumiista, elämästä, sielusta ja hengestä. Vastaavasti myös anamneesiin ja löydöksiin voi sisältyä lisänäkökohtia samoin kuin hoidossa voidaan käyttää muitakin hoitomenetelmiä. Lääkärin perinteiseen lääketieteelliseen tutkimukseen ja diagnoosiin liitetään myös arvion yksilön mentaalisesta / emotionaalisesta ja henkisestä sekä sosiaalisesta ulottuvuudesta antroposofisen ihmiskuvan pohjalta. Lähtökohta on holistinen ja salutogeeninen painottaen potilaan yksilöllisten voimavarojen tukemista. Tähän pyritään yhdistämällä tavanomaisen perinteisen hoidon lisäksi tilanteen mukaan homeopaattinen ja/tai fytoterapeuttinen valmiste sekä antroposofisia valmisteita ja -terapioita. Hoidon suunnittelu ja toteutus lähtee yksilön tarpeista. Keskiössä on potilaan autonomian ja yksilöllisyyden kunnioittaminen.[7]

Antroposofinen lääketiede on näyttöön perustuvat täydentävä lääketiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antroposofisen lääketieteen vaikuttavuuden ja turvallisuuden empiiris-luonnontieteellinen näyttö kasvaa jatkuvasti ja antroposofinen lääketiede on lisääntyvässä määrin vakiintunut yliopistoihin viimeisen 20 vuoden aikana ja tutkimukset julkaistaan vertaisarviointilehdissä.

On käytetty erilaisia kliinisiä tutkimuksia tehon ja vaikuttavuuden selvittämiseksi. Näihin kuuluvat myös satunnaistetut tutkimukset.[8] Antroposofisen lääketieteen ihmiskuvan nojalla voidaan kuitenkin perustella, miksi ei vain satunnaistettu tutkimus vaan myös muu tietoaines on välttämätöntä hoitomenetelmien tutkimukselle, kun se antroposofisen lääketieteen tavoin tukeutuu kokonaisvaltaiseen lääketieteelliseen antropologiaan, joka tunnustaa fyysisen, elollisen, sielullisen ja henkisen ihmisen todellisuuden itsenäisiksi joskin myös toisistaan riippuvaisiksi puoliksi. Laaja analyysi koko antroposofisen lääketieteen vaikuttavuudesta, hyödystä, taloudellisuudesta ja turvallisuudesta suoritettiin vuosina 1999–2005 Sveitsin laajuisen täydentävän lääketieteen arviointiprojektin (Projekt Evaluation Komplementärmedizin, PEK – HTA raportti) puitteissa.[9]

Tämä raportti päivitettiin 2011, jolloin oli käytettävissä yhteensä 265 kliinistä tutkimusta koskien antroposofista lääketiedettä: 38 satunnaistettua tutkimusta, 36 prospektiivista ja 49 retrospektiivista, ei-satunnaistettua, vertailevaa tutkimusta sekä 90 prospektiivista ja 52 retrospektiivista tutkimusta ilman kontrolliryhmää. Tutkimukset selvittivät laajan kirjon antroposofisen lääketieteen hoitomuotoja lukuisissa sairauksissa; antroposofisen lääketieteen kokonaisjärjestelmää selvitti 38 tutkimusta, 10 tutkimusta käsitteli ei-lääkkeellisiä hoitoja, 133 tutki syövän hoitoa mistelillä ja 84 selvitti muita antroposofisen lääketieteen lääkehoitoja.

Raportin päätöslauselman mukaan tutkimustulokset olivat valtaosaltaan positiivisia antroposofisen lääketieteen kannalta. Tutkimusten laatu vaihteli paljon, joissakin oli huomattavia heikkouksia, toiset oli suoritettu huolellisesti. Käytännön merkitys oli pääasiassa huomattava. Kun rajoituttiin laadullisesti parempiin tutkimuksiin, tulos oli edelleenkin positiivinen antroposofiselle lääketieteelle. Sivuvaikutukset ja riskit olivat vähäisiä, ja ne olivat laadultaan lieviä tai keskinkertaisia. Turvallisuutta käsittelevät tutkimukset osoittivat, että hoitomuoto on pääasiassa hyvin siedetty.[10]

Tällä hetkellä antroposofisella lääketieteellä ei ole edelleen riittävässä määrin kontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia verrattuna tavanomaiseen lääketieteeseen. Huomioon ottaen laajempi tietoaineisto hyvin dokumentoiduista havaintotutkimuksista ja tapausaineistoista käy kuitenkin selville tyydyttävä näyttö vaikuttavuuden ja potilaiden hyödyn suhteen. Hoidon voidaan katsoa olevan todistetusti pääasiassa turvallista.

Antroposofiset lääkevalmisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antroposofiset lääkevalmisteet sisältävät lähinnä luontoperäisiä aineita mineraaleista, kasveista tai eläimistä. Ne valmistetaan eri pitoisuuksina eri käyttö-/antotapoja varten: ulkoisesti, suun kautta tai ihonalaisina injektioina. Osa valmisteista on samankaltaisia rohdosvalmisteiden kanssa ja osa on valmistettu noudattaen homeopaattisten farmakopeoiden ohjeita. Valmistustavasta riippumatta varsinaiset antroposofiset valmisteet on tuotettu antroposofisen farmasian ymmärryksen mukaisesti.[11]

Antroposofisen lääketieteen terapiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antroposofisen lääketieteen hoitomuotoja ovat muun muassa hoitoeurytmia/eurytmiaterapia, taiteellisia terapioita (maalaus, muovailu, musiikki, laulu ja puhe) sekä erityisiä fysioterapian ja hieronnan muotoja, lisäksi ulkoisia hoitoja (kylvyt, hauteet ja kääreet) joita antavat näihin terapioihin kouluttautuneet sairaanhoitajat.[12],[13]

Hoitoeurytmia/Eurytmiaterapia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steiner loi 1900-luvun alkupuolella uuden taidemuodon, jossa liikkeen avulla tulkitaan sanaa tai musiikkia. Hän kehitti siitä myöhemmin terapiamuodon - hoitoeurytmian. Hoitoeurytmian motoriset harjoitukset jäljittelevät organismin tervettä toimintaa. Sanaa hoitoeurytmia käytettiin pääsääntöisesti vuoteen 2010 saakka, sen jälkeen sovittiin kansainvälisemmästä nimestä eurytmiaterapia.

Eurytmiaterapia on tärkeä osa antroposofista lääketiedettä, jota käytetään akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa. Se on ennaltaehkäisevää terveyden ylläpitoa ja auttaa jälkihoitona vaikeistakin sairauksista toivuttaessa.

Eurytmiaterapiaa on tällä hetkellä Suomessa useassa steinerkoulussa, hoitopedagogissa kouluissa ja kodeissa, sekä yksityisvastaanotoilla.


Eurytmiaterapeuttien ammattiyhdistys, Suomen eurytmiaterapeutit ry, perustettiin syksyllä 2011.Yhdistys ylläpitää jäsenistön ammattitaitoa järjestämällä vuosittain useita jatkokoulutus- ja luentotilaisuuksia. Yhdistys kuluu lisäksi kansainväliseen kuvataideterapeuttien ja eurytmiaterapeuttien yhteiseen järjestöön International Federation of Anthroposophic Arts and Eurythmy Therapies sekä työskentelee kansainvälisen International Eurythmy Therapy Forum -järjestön kanssa.

Tutkimustietoja eurytmiaterapian vaikutuksista saadaan vuosittain yhä enenevässä määrin eri eurytmiaterapian alueilta.[14][15]

Antroposofinen lääketiede Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa antroposofista lääketiedettä edustavat:

  • Suomen antroposofisen lääketieteen lääkäriyhdistys (SALLY) ry[16]
  • Antroposofisen lääketieteen yhdistys (ALY) ry[17]
  • Antroposofisen terapian yhdistys (ANTY) ry.
  • Suomen eurytmiaterapeutit (SET) ry

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ita Wegman Institut für Anthroposophische Grundlagenforschung (www.wegmaninstitut.ch)
  2. Witten/Herdecken yliopisto http://www.uni-wh.de/gesundheit/institut-integrative-medizin-ifim/
  3. Bernin yliopisto http://www.ikom.unibe.ch/
  4. CAMbrella, The Roadmap for European CAM Resarch www.cambrella.eu, https://phaidra.univie.ac.at/view/o:300096
  5. Evans M. R.: "Medicine - Extending the Art of Healing", s. 127-128. Teoksessa Davy, John (toim.): Work Arising from the Life of Rudolf Steiner, s. 127-150. Rudolf Steiner Press, London, 1975
  6. Kienle, G.S.; Albonico, H.-U.; Baars, E.W.; Hamre, H.J.; Zimmermann, P.; Kiene, H. 2013. Anthroposophic medicine: an integrative medical system originating in Europe. Glob Adv Health Med 2013;2(6):20–31. doi:10.7453/gahmj.2012.087.
  7. Peter Heusser: Kehittyvä Ihmiskuva ja Tiede“, osa 1: Tietoteoreettista pohdintaa, osa 2: Antropologista pohdintaa. SALLY-Press, Helsinki, 2016.
  8. Tröger, W.; Galun, D.; Reif, M.; Schumann, A.; Stanković, N.; Milićević, M. Viscum album [L.] extract therapy in patients with locally advanced or metastatic pancreatic cancer: a randomized clinical trial on overall survival. Eur. J. Cancer 2013;49(18):3788–3797.
  9. Melchart, D.; Mitscherlich, F.; Amiet, M.; Eichenberger, R.; Koch, P.Programm Evaluation Komplementärmedizin (PEK) Schlussbericht. In: BAG, Bundesamt für Gesundheit, Eidgenösssches Departement des Innern. Bern, 2005.
  10. Kienle, G.S.; Glockmann, A.; Grugel, R.; Hamre, H.J.; Kiene, H. Clinical research on anthroposophic medicine: update of a health technology assessment report and status quo. Forsch Komplementärmed 2011;18(5):269–282.
  11. Anthroposophic Pharmaceutical Codex AMP 3rd Edition (download at www.iaap.org.uk)
  12. Evans M. R.: "Medicine - Extending the Art of Healing", s. 141-143. (Ks. edellä.)
  13. http://www.antroposofinenlaaketiede.fi/AntropLaaketiede/terapiat.html
  14. Lötzke, D.; Heusser, P.; Büssing, A. A systematic literature review on the effectiveness of eurythmy therapy. J Integr Med 2015;13(4):217–230. doi:10.1016/S2095-4964(15)60163-7.
  15. Seifert, G.; Kanitz, J.L.; Pretzer, K.; Henze, G.; Witt, K.; Reulecke, S.; Voss, A. Improvement of circadian rhythm of heart rate variability by eurythmy therapy training. Evid Based Complement Alternat Med 2013;564340. doi:10.1155/2013/564340.
  16. http://www.antroposofinenlaaketiede.fi
  17. http://www.alysivut.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.