Antaiopolis
| Antaiopolis | |
|---|---|
| Ἀνταιόπόλις 𓋸𓅱𓊖 / 𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖 |
|
 Antaiopoliin temppelin raunioita, piirros noin vuodelta 1810–1820. |
|
| Sijainti | |
  Antaiopolis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | Qau el-Kebir (Qaw el-Kebir), Al Itmaniyyah, Al-Bahr al-Ahmar |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Antaiopolites, Thebais, Egypti |
| Aiheesta muualla | |
Antaiopolis (m.kreik. Ἀνταιόπόλις, myös Ανταιούπολις, Antaiūpolis/Antaioupolis tai Ἀνταίον πόλις, Antaion polis, lat. Antaeopolis)[1] eli Tjebu (egypt. 𓋸𓅱𓊖, Ṯbw)[2] tai Djew-ka (egypt. 𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖, Ḏw-qꜣ,[3] kopt. Ⲧⲕⲱⲟⲩ, Ⲧⲕⲟⲟⲩ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ylä-Egyptissä ja kuului Antaiopoliteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[4][5][6][7]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antaiopoliin kaupunki sijaitsi Niilin itärannalla suunnilleen pohjoisenpuoleisen Lykopoliin ja etelänpuoleisen Panopoliin puolivälissä.[4][5] Joen toisella puolella kaupungin kohdalla sijaitsivat muun muassa Apollonopolis Heptakomias Mikra ja Afroditopolis. Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimellä Qau el-Kebir (Qaw el Kebir).[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptiläisessä mytologiassa Antaiopoliin läheinen tasanko oli Isiksen ja Sethin (Tyfonin) taistelukenttä, kun Isis kosti miehensä ja veljensä Osiriksen surman.[4][8] Kaupungissa palvottiin myös Nemty-jumalaa, joka tunnettiin kreikaksi nimellä Antaios, vaikkakin kyseessä ei välttämättä ollut kreikkalaisen mytologian muutoin tuntema Antaios. Antaioksen kultti oli libyalaista alkuperää.[4]
Kaupunki oli olemassa edelleen kreikkalais-roomalaisella kaudella. Sen asukkaasta käytettiin etnonyymiä Antaiopolitēs (Ἀνταιοπολίτης). Varhaisella kristillisellä kaudella Antaiopolis toimi piispanistuimena.[4] 600-luvulla se oli arkkipiispanistuin, ja sen arkkipiispa johti kahdeksaa muuta piispaa.[9]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antaiopoliissa oli Antaiokselle omistettu temppeli, josta on löydetty joitakin osia. Sitä ilmeisesti laajennettiin hellenistisellä kaudella, sillä yhdestä temppelin kivestä on löydetty kuningas Ptolemaios IV:n ja kuningatar Arsinoe III:n nimet. Muslimiaikana temppelin kiviä käytettiin uudelleen Ibrahim Paššan palatsin rakentamiseen.[4] Temppelistä oli enemmän pystyssä vielä 1800-luvulla.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.71; Stefanos Byzantionlainen sub voce Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9.9, 38; Plutarkhos: Eläinten älykkyydestä eli Ovatko maa- vai vesieläimet älykkäämpiä (De sollertia animalium) 23; Itinerarium Antonini Augusti s. 731.
- ↑ Schweitzer, Simon D.: Ṯbw Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ Ḏw-qꜣ Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Antaeopolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Antaiopolis/Tkoou Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b Antaiopolis (Egypt) 4 Qaw el Kebir - Ανταιούπολις ToposText. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Antaiopolis (Qaw el-Kebir) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.21.
- ↑ Ghani, Mohamed Abdel: ”The Antaiopolite Nome and its Administrative Changes under Roman Rule”. Teoksessa Hawass, Zahi (toim.): Egyptology at the Dawn of the Twenty-first Century, s. 75. Proceedings of the Eighth International Congress of Egyptologists, Cairo, 2000, Nide 2. American University in Cairo Press, 2003. ISBN 9789774247149. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Antaiopolis Description de l'Egypt. 1810–1820. Viitattu 19.10.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antaiopolis Wikimedia Commonsissa
