Nikula v. Suomi
Nikula vastaan Suomi oli Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltävänä ollut sananvapauden loukkaustapaus (nro. 31611/96) vuonna 2002. Tapaus on saanut huomiota muun muassa alan kansainvälisissä käytännön ja tieteellisissä julkaisuissa.
Helsinkiläinen juristi Anne Nikula oli tuomittu maksamaan syyttäjälle korvauksia herjauksesta. Taustalla oli tapaus, jossa Nikula oli toiminut syytetyn puolustusasianajajana. Syyttäjä oli kutsunut todistajaksi henkilön, joka aiemmin oli ollut syytteessä petoksesta syytetyn kanssaepäilty, ja aiemmin todistajana ollut henkilö oli pantu syytteeseen, joten Nikulan päämies ei voinut kuulla tätä todistajana. Nikula oli kutsunut syyttäjän menettelyä kaksinkertaiseksi roolimanipulaatioksi ja virkavallan väärinkäyttämiseksi.[1] Suomen korkein oikeus oli katsonut Nikulan syyllistyneen syyttäjän kunnianloukkaukseen[2].
Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomen valtio oli tuomitessaan Nikulan herjauksesta loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklaa, jonka mukaan sananvapaus on turvattava.[3] EIT-jutun loppuvaiheessa asiaan osallistui amicus curiaen roolissa kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Interights ja juristeja muun muassa Kanadasta, Britanniasta, Belgiasta, Ranskasta, Australiasta ja Etelä-Afrikasta.
Tuomioistuin päätti äänin 5–2, että Nikulalle oli maksettava korvausta epäsuorasta vahingosta 5 042 euroa, taloudellisesta vahingosta 1 900 euroa ja kuluja 6 500 euroa.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chamber Judgment in the Case of Nikula v. Finland 21.3.2002. The European Court of Human Rights. Arkistoitu 21.6.2007. Viitattu 18.9.2007. (englanniksi)
- ↑ KKO:1996:17 Kunnianloukkaus Finlex.fi. 1996. Edita Publishing Oy. Viitattu 5.1.2020.
- ↑ Reinboth, Susanna: Syyttäjä ei ollut asianosainen Journalisti-lehti 8/2002. 2002. Viitattu 18.9.2007. [vanhentunut linkki]