Amicus curiae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Amicus curiae (latinaa, kirjaimellisesti tuomioistuimen ystävä) on henkilö tai muu taho, joka ei ole oikeustapauksen asianosainen, mutta joka saa esittää oikeudelle lausunnon.[1] Lausuntoja voivat esittää esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja muut painostusryhmät.[2] Tapa on käytössä muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa[3] ja Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa.

Amicus curiae on todennäköisesti lähtöisin roomalaisesta oikeudesta, jossa tuomari usein nimitti itselleen neuvonantajan. Nykyään lausunnot tukevat lähes aina jompaakumpaa oikeustapauksen osapuolta.[4]

Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa amicus curiae -lausuntoja ovat esittäneet paljon muun muassa kansalaisjärjestöt ACLU ja NAACP. Liittovaltio ja osavaltiot saavat esittää lausunnon aina halutessaan, mutta muut tarvitsevat siihen yleensä luvan tapauksen molemmilta osapuolilta. Korkein oikeus voi antaa luvan lausunnolle, vaikka osapuoli vastustaisi sitä. Yksittäisissä oikeustapauksissa amicus curiae -lausuntoja voi olla kymmeniä tai jopa yli sata.[2]

Euroopan unioni on esittänyt lausuntoja Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa kuolemantuomiota käsittelevissä tapauksissa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mattila, Heikki E.S.: Oikeustiede:curia tieteentermipankki.fi. Viitattu 5.5.2019.
  2. a b Abraham, Henry J.: The judicial process : an introductory analysis of the courts of the United States, England, and France, s. 260, 262. New York: Oxford University Press, 1998. ISBN 9780195099874.
  3. Third Party Intervention before the European Court Ministry of Justice of the Republic of Armenia. Viitattu 5.5.2019.
  4. Epstein, Lee & Walker, Thomas G.: Constitutional law for a changing America. Rights, liberties, and justice, s. 18. CQ Press, 2013. ISBN 9781452226743.
  5. Ford, Matt: Can Europe End the Death Penalty in America? The Atlantic. 18.2.2014. Viitattu 5.5.2019.