Todistaja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo oikeudenkäynnin todistajasta. Muista merkityksistä katso täsmennyssivua Todistaja

Todistaja on henkilö, jota kuullaan oikeudellisessa menettelyssä jutun kannalta relevanttien tosiseikkojen selvittämiseksi[1]. Eri maiden lainsäädännössä tai tuomioistuinkäytännössä vaihtelee se, voiko asianosainen itse toimia todistajana omassa asiassaan.

Rikosasian esitutkinnassa valmistellaan tulevaa rikosoikeudenkäyntiä ja siinä kuulustellaan henkilöitä todistajina[2] sen selvittämiseksi ylittyykö syytekynnys ja millaista tietoa henkilöllä olisi kerrottavanaan, jos hänet nimetään todistajaksi oikeudenkäynnissä.

Suomessa todistajana voidaan kuulla vain muita kuin jutun asianosaisia[3]. Asianosaista voidaan kuulla todistelutarkoituksessa, ja jopa totuusvakuutuksen nojalla, mutta asianosaista ei siitä huolimatta kutsuta Suomessa todistajaksi[4].

Todistaminen on yleinen velvollisuus[5]. Jokainen on velvollinen saapumaan todistajaksi oikeudenkäyntiin[6] tai rikosasian esitutkintaan[7]. Laissa on säännökset henkilöistä, joilla ei tapauskohtaisesti ole velvollisuutta todistaa (syytetyn tai rikoksesta epäillyn lähisukulaiset, toimittajat lähteestään) tai joita on kielletty todistamasta tietyistä asioista (esimerkiksi lääkärit, papit, oikeudenkäyntiasiamiehet jne). Oikeudenkäyntiin todistajaksi haastetun henkilön on ennen kuulemistaan vannottava todistajanvala tai -vakuutus, joiden sanamuoto on tarkoin määritelty oikeudenkäymiskaaressa. Todistajan on esitettävä lausuntonsa suullisesti ja yhtäjaksoisesti; etukäteen laadittuja kirjallisia muistiinpanoja saa käyttää vain, jos todistaja joutuu kertomaan esimerkiksi runsaasti numerotietoja sisältävistä tai teknisesti monimutkaisista seikoista. Todistajan kuulustelee pääsääntöisesti oikeuden puheenjohtaja, mutta myös jutun asianosaiset tai heidän avustajansa saavat tehdä hänelle kysymyksiä, mikäli se harkitaan tarpeelliseksi tasapuolisuuden vuoksi. Todistajalle ei saa esittää suggestiivisia tai muutoin sopimattomia kysymyksiä. Todistaja saa olla läsnä oikeuden istunnossa vain oman lausuntonsa sekä päätöksen julkilukemisen ajan.[8]

Todistajien lisäksi oikeudellisissa menettelyissä kuullaan asiantuntijoita[9]. Asiantuntijaa kuullaan oman alansa kokemussäännöistä, johon voi liittyä hänen havaintonsa menettelyn kohteena olevasta seikasta.

Suomessa todistelua koskeva lainsäädäntö on uudistettavana[10]. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudet säännökset on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2016 alkaen[11]. Myös hallintolainkäytön todistelua koskevat säännökset ovat uudistettavana[12].

Toimitustodistaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitustodistaja puolestaan on henkilö, joka on läsnä toimenpidettä tehtäessä ja hän usein vahvistaa asiakirjassa menettelyn tapahtumisen. Esimerkiksi testamentti pitää eri maissa noudatettujen säännösten mukaan allekirjoittaa todistajan tai kahden todistajan taikka julkisen notaarin läsnä ollessa. Lainsäädännössä voidaan edellyttää muotovaatimuksena, että tietty toimenpide on pätevä vain jos se on tehty esteettömien todistajan tai todistajien läsnä ollessa ja heidän myös allekirjoittaessa toimitusta osoittavan asiakirjan[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lappalainen ym.: Prosessioikeus, s. 256. Saarijärvi: WSOYpro, 2007. ISBN 978-951-0-32491-2.
  2. Esitutkintalaki 7 luku 8 §
  3. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 18 §
  4. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 61 §
  5. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 20 §
  6. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 36 §
  7. Esitutkintalaki 7 luku 1 §
  8. Kullervo Kemppinen: Lakitiedon Pikkujättiläinen, s. 555–556. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12586-5.
  9. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 44 §
  10. Oikeusministeriön tiedote 24.4.2014
  11. Eduskunnan vastaus esitykseen HE 46/2014
  12. Oikeusministeriön hanke-esittely
  13. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 §