Anna Heinämaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Heinämaa vuonna 2015.

Anna Heinämaa (s. 12. joulukuuta 1961 Helsinki) on suomalainen kirjailija, kuvanveistäjä ja elokuvakäsikirjoittaja. Heinämaa aloitti venäjän kielen opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1981. Vuonna 1985 hän lähti Moskovan yliopistoon suorittamaan kieliharjoitteluaan ja jäi kaupunkiin kuudeksi vuodeksi. Opintonsa hän sai päätökseen 1989.[1]

Heinämaa on julkaissut romaaneja ja kertomuksia sekä kirjoittanut kuunnelmia Radioteatterille. Hänen teoksensa käsittelevät usein naisia ja erilaisia naiskohtaloita. Kuvanveistäjänä Heinämaalle ominaisin materiaali on pronssi. Veistoksissa tulevat esiin samat teemat kuin kaunokirjallisissa teoksissa – ihmisten väliset suhteet ja niiden dynamiikka, traagiset mutta samaan aikaan vahvat naishahmot.

Teoksestaan Iira Heinämaa sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991.

Heinämaa käsikirjoitti vuonna 2015 ensi-iltansa saaneen elokuvan Miekkailija.[2] Elokuva oli ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Golden Globe -palkintoon ja se oli myös Suomen ehdokas parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkintoon. Heinämaa tutustui elokuvan aiheena olevaan virolaisen Endel Nelisin tarinaan miekkailuharrastuksensa kautta. Käsikirjoitusprosessin vuoksi hän otti asuntoaan vastaan velkaa, vietti pitkiä aikoja Virossa ja taustoitti aihetta haastatteluilla. Hän kirjoitti käsikirjoituksensa englanniksi. Kirjoittamiseen kului kaksi vuotta, minkä jälkeen suomalainen Making Movies -tuotantoyhtiö osti käsikirjoituksen.[3]

Elokuvan ilmestyttyä Heinämaa arvosteli sen tuottajia siitä, ettei hänelle ole maksettu sovittuja palkkioita. Hänen mukaansa elokuvantekijät ovat myös estäneet häntä verkostoitumasta elokuvan avulla. Elokuvan tuottaja Kai Nordbergin mukaan kirjoittaja suostui itse tekemään palkattomia korjauksia käsikirjoitukseensa. Nordbergin mukaan Heinämaalle maksettu korvaus oli "suurin, mitä suomalaiselle esikoiselokuvakäsikirjoittajalle on maksettu".[3] Kiistan seurauksena elokuvan tuotantoyhtiö ei lähettänyt Heinämaalle kutsua Jussi-gaalaan, jossa Miekkailija on ehdolla parhaaksi elokuvaksi.[4]

Teoreettisen filosofian dosentti ja tutkija Sara Heinämaa on Anna Heinämaan sisar, ja kirjailija-opettaja Siviä Heinämaa ja opettaja Alli Heinämaa ovat hänen isotätejään.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anna Heinämaa: Iira. Art House, 1990. ISBN 951-884-090-3 (sid.).
  • Anna Heinämaa, Tiina Torppa-Salonen: Moskovan ravintolaopas. Art House, 1990. ISBN 951-884-025-3 (sid.).
  • Anna Heinämaa: Marian kirja. Tammi, 1991. ISBN 951-30-9811-7 (nid.).
  • Anna Heinämaa: Iira Moskovassa. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0079-0 (sid.).
  • Anna Heinämaa, Juri Jurtsenko, Maija Leppänen [toimittaneet]: Sotilaitten tarina. Orient Express, 1992. ISBN 951-615-808-0 (nid).
  • Anna Heinämaa: Sunnuntaimurha. Tammi, 1993. ISBN 951-31-0264-5 (sid.).
  • Anna Heinämaa: Vallan aaveet. Radioteatteri, YLE, 1994.
  • Anna Heinämaa: Kahdeksas päivä. Radioteatteri, YLE, 1994.
  • Anna Heinämaa: Verna, sisareni. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0812-0 (sid.).
  • Anna Heinämaa, Bore Wanner, Timo Simanainen: Olavi Laine: (1922–1983). Hagelstam, 2001. ISBN 952-5125-18-1 (sid.).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anna Heinämaa. Yliopisto, 1992, nro 12, s. 14.
  2. Gabrielsson, Maarit: ”Tämä kaikki huusi tulla kerrotuksi” Uusimaa. 18.3.2015. Porvoo: Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 3.9.2015.
  3. a b Kinnunen, Kalle: Miekkailija-elokuvan käsikirjoittaja kertoo nyt, miten hänet petettiin – Ilmaista työtä ja tylyä syrjintää Suomen Kuvalehti (suomenkuvalehti.fi). 30.12.2015. Otavamedia. Viitattu 31.12.2015.
  4. Miekkailija-elokuva ehdolla parhaaksi Jussi-gaalassa – käsikirjoittaja jäi ilman kutsua Iltalehti. 4.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.