Anders Wikstén
Anders Ismael Wikstén (24. marraskuuta 1863 Luumäki – 18. joulukuuta 1936 Espoo) oli suomalainen pankinjohtaja, joka toimi 1920-luvulla Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan J. K. Paasikiven varamiehenä.[1][2][3][4]
Anders Wiksténin vanhemmat olivat kappalainen, varapastori Anders Ulrik Wikstén (1824–1886) ja Fanny Viktorina Ehrnrooth (k. 1906). Hän pääsi ylioppilaaksi 1883 Porvoon lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa oikeustutkinnon 1888. Wikstén sai varatuomarin arvon 1891.[1][3][5][4]
Wikstén oli aluksi tuomarin apulaisena Lappeen ja Jääsken tuomiokunnissa vuoteen 1896 saakka ja sitten 1896–1897 ylimääräisenä virkamiehenä Viipurin hovioikeudessa kunnes hän meni 1898 Kansallis-Osake-Pankin palvelukseen. Hän toimi pankin Viipurin konttorin lakiasiainhoitajana ja sitten pankin Kuopion konttorin johtajana kunnes hänet kutsuttiin vuonna 1900 pankin johtokunnan jäseneksi. Wikstén oli Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorissa toimitusjohtajan apulaisena 1906–1929.[3][1][4]
Wikstén oli myös Henkivakuutusyhtiö Salaman, Werner Söderström Oy:n, Helsingin Rakennusainekauppa Oy:n, G. W. Sohlberg Oy:n, Kotkan Verkatehdas Oy:n ja Barkerin Kutomotehtaat Oy:n johtokuntien jäsenenä sekä palovakuutusyhtiö Pohjolan ja Tapaturmavakuutus Oy Kullervon hallintoneuvostojen puhéenjohtajana. Hän harjoitti maanviljelyä Espoossa omistamassaan Oittaan kartanossa.[3][4]
Wikstén oli mukana jääkäriliikkeen toiminnassa ja ensimmäisen maailmansodan aikana yksi saksalaisten ja itävaltalaisten Venäjältä paenneiden sotavankikarkurien tärkeimmistä Suomen halki Ruotsiin johtaneista etappiteistä kulki Wikstenin omistaman Oittaan kartanon kautta. 1930-luvulla Wikstén tuki Isänmaallista kansanliikettä ja toimi liikkeen taloudellisena neuvonantajana. Hän oli myös Helsingin Mustan Karhun johtokunnan puheenjohtajana.[6]
Anders Wikstén oli naimisissa vuodesta 1899 Elna Amalia Alexandra Ehrnroothin kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Uola, Mikko: Wiksten, Anders. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 24.11.2023)
- ↑ a b c d Anders Wikstén 60-vuotias, Iltalehti, 24.11.1923, nro 274, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Pankinjohtaja Anders Wiksten kuollut, Helsingin Sanomat, 19.12.1936, nro 343, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Ulrik Wikstén. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 24.11.2023.
- ↑ Pankinjohtaja Anders Wiksten, Ajan Suunta, 19.12.1936, nro 295, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
