Anders Hellant

Anders Hellant (30. marraskuuta 1717 Pello – 23. marraskuuta 1789 Tornio) oli liike-elämän vaikuttaja, tähtitieteilijä ja fyysikko.

Hellantin vanhemmat olivat Pohjois-Lapin vouti Anders Hellant vanhempi ja Brita Kempe. Hän opiskeli Uppsalassa muun muassa tähtitieteilijä Anders Celsiuksen johdolla ja pääsi tämän avulla mukaan ranskalaisen Maupertuis’n 1736-1737 johtamaan astemittausretkikuntaan Tornionjoelle. Hellant puolusti Uppsalassa 1738 tutkimustaan Et nyt sät at fiska i the norländska elfvar, mutta palasi sitten tehtailijaksi Tornioon. 1742 hänet nimitettiin Lapin varatuomariksi ja 1756-1762 hän oli Lapin taloustirehtööri. Hän jatkoi silti ilmatieteellisten havaintojen sekä magneettisten ja tähtitieteellisten mittausten tekemistä. 1744-1748 hän julkaisi almanakan Tornion horisontin mukaan ja 1748-1749 hän oli tähtitieteilijänä mukana Ruotsin ja Norjan rajankäynnissä. Ruotsin tiedeakatemian jäseneksi Hellant kutsuttiin 1750. Akatemian julkaisuihin hän kirjoitti parikymmentä tutkielmaa, muun muassa Om vattnets värme i norden (1753), Om klimatets hälsösamhet i Kuusamo och Sodankylä (1769) sekä Beskrifning om staden Torneå (1774). Celsiuksen ohella hän oli ensimmäisiä, joka kiinnitti huomiota maankohoamiseen Suomessa ja Ruotsissa.

Hellant kuoli naimattomana.

Lähteet

Henllantille on pystytetty muistomerkki Tornion kirkon seinustalle vuonna 2001.

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 287.

Aiheesta muualla

• Hellant Tornion kaupungin sivuilla (Viitattu 16.2.2014)
• Promemoria om Anders Hellant (1717-1789), ruotsiksi (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 16.2.2014)
• Boström, H. J. 1918. Anders Hellant: kaksisatavuotis muisto 1717 30/11 1917. P.L.K:n julkaisuja, nide 3. Perä-Pohjolan ja Lapin kotiseutuyhdistys, 1918. 82 s.
• Tobé, Erik 1991. Anders Hellant. En krönika om sjuttonhundratalets märkligaste tornedaling. Tornedalica. 224 s.